Ruotsin kielen osaaminen heikentynyt, kun pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta on valmistunut selvitys, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen (finska) pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin torstaina 21.3. opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamäärät ovat pudonneet huomattavasti sen jälkeen kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin ylioppilastutkinnosta vuonna 2004.
- Selvitys osoittaa huolestuttavasti, että erityisesti ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta kevään 2005 ylioppilaskirjoituksista alkaen. Siksi on erittäin hyvä, että syksystä 2024 alkaen B1-ruotsin opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokalla 7. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä, jotta molempien kotimaisten kielten osaaminen säilyy vahvana jatkossakin, sanoo opetusministeri Anna-Maja Henriksson.
Prosentuaalinen lasku ruotsin kielen kokonaiskirjoittajamäärässä oli vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikkein jyrkintä (42 prosenttia). Sen jälkeen lasku on jatkunut tasaisempana, kirjoittajamäärän jäädessä ensimmäisen kerran alle 12 000:n vuonna 2023.
Naisten ja miesten väliset erot ruotsin kielen ylioppilastutkintoon osallistumisessa ovat suuret. Miehistä kokeeseen osallistui vuosina 2017─2022 noin 21─26 prosenttia, kun naisten osallistumisprosentti on vaihdellut 43─55:n välillä. Myös lukion päättötodistusten ruotsin arvosanoissa näkyvät selkeät erot naisten ja miesten välillä. Arvosanaan kahdeksan (8) yltää miehistä noin 20 prosenttia, kun naisten vastaava osuus on reilut 40 prosenttia.
Ruotsinkielisissä lukioissa suurin osa (reilut 80 prosenttia) opiskelijoista kirjoittaa edelleen suomen (finska), mutta muutosta on tapahtunut siirtymisessä pitkän oppimäärän kokeesta yhä enemmän keskipitkän kokeen suorittamiseen. B-suomea suorittavien osuus on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2023 kaikkiaan 31 prosenttia opiskelijoista valitsi ylioppilastutkinnossa keskipitkän suomen kirjoittamisen. Myös niiden opiskelijoiden osuus, jotka päättävät olla suorittamatta suomen koetta lainkaan on kasvanut (vuonna 2023 opiskelijoista 17 prosenttia). Osuuksissa on alueellisia eroja.
Korkeakouluissa haasteita ruotsin opintojen suorittamisessa
Selvitykseen sisältyvien korkeakouluopiskelijoille ja -opettajille tehtyjen kyselyiden mukaan monella opiskelijalla on haasteita suorittaa ruotsin opinnot korkeakouluissa. Ne järjestävät monenlaisia tukitoimia heikon lähtötason omaavien opiskelijoiden tukemiseksi.
Ruotsinkielisissä korkeakouluissa on havaittavissa suuret erot opiskelijoiden välillä. Ne selittyvät pääosin opiskelijoiden kaksi- tai yksikielisillä taustoilla. Opiskelijoiden ja opettajien vastausten mukaan opetusta pitäisi pystyä eriyttämään enemmän opiskelijoiden taitotason mukaan ja opetuksen tulisi sisältää kaikilla kouluasteilla enemmän tuottamistaitojen, varsinkin suullisen kielitaidon harjoittelua kielioppipainotteisuuden sijaan.
Toimenpide-ehdotuksia kielen osaamisen vahvistamiseksi
Yhteisinä toimenpide-ehdotuksina selvityksessä nostetaan esille muutamia keinoja. Peruskoulussa Opetushallituksella tulisi olla mahdollisuus ohjata ja seurata opetussuunnitelman toteuttamista. Ylioppilastutkintoon olisi tärkeää saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian ja kolmanneksi korkeakouluille olisi luotava valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.
Kehitys erityisesti ruotsin kielen osaamisessa on jatkunut negatiivisena nyt 20 vuotta eli siitä asti, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta. Jos suunta halutaan muuttaa, se on vielä mahdollista laajalla, kaikki kouluasteet kattavalla, systemaattisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä, jonka avulla myös voidaan turvata ruotsinkielisten palvelut tulevaisuudessakin.
Suomen kielen opetuksen tarkoituksenmukaisuutta ruotsinkielisille on vahvistettava niin, että se ottaa huomioon ja tarjoaa kielitaustasta riippumatta oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää suomen kielen taitoaan. Erityisesti tuottamisen ja käytännön taitoja, sekä suullisia että kirjallisia, on korostettava enemmän. Keskeistä olisi edistää sallivaa ja kannustavaa opiskeluilmapiiriä, jotta opiskelijoiden ja opiskelijoiden motivaatio, kiinnostus, itseluottamus ja luottamus omaan tietoon ja suomen kielen taitojen kehittämiseen vahvistetaan.
Selvitystyön laativat dosentti Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopiston kielikeskuksesta ja opetusneuvos, FT Yvonne Nummela Opetushallituksesta.
Lisätietoja:
- Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto), puh. 050 4377 421
- Yvonne Nummela (Opetushallitus), puh. 029 533 1523
- Pamela Granskog (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30195