Rotuerottelun historia kummittelee Etelä-Afrikan parhaissa yliopistoissa
Kapkaupungin yliopisto (University of Cape Town, UCT) on lähikuukausina näkynyt uutisotsikoissa ympäri Etelä-Afrikkaa. Syynä siihen on kriisi yliopiston hallinnossa. Yliopiston rehtori, neuvosto ja henkilökunta ovat joutuneet hankauksiin yliopiston johtamiskulttuurista. Kyse ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti vaikeista persoonista vallankahvassa. Asiaa monimutkaistaa Etelä-Afrikassa edelleen kummitteleva rotuerottelun historia.
Etelä-Afrikan yliopistojärjestelmää pidetään koko Afrikan mantereen parhaana. Kansainvälisten yliopistoluokitusten mukaan Kapkaupungin yliopisto on sekä Etelä-Afrikan että koko Afrikan mantereen laadukkain. UCT on kuitenkin kohdannut useita haasteita lähivuosina. Vuonna 2015 UCT:ssa opiskelijoiden aloittama #RhodesMustFall- liike vaati ensin siirtomaaherra Cecil Rhodesin patsaan poistamista yliopiston kampukselta. Sen jälkeen liike paisui maan- ja jopa maailmanlaajuiseksi vaatien opetuksen dekolonisaatiota ja rodullisen transformaation nopeuttamista.
Etelä-Afrikan yliopistoissa transformaatiolla tarkoitetaan yliopistokulttuurin muuttamista avoimemmaksi ja relevantimmaksi historiallisesti marginaalisille ihmisryhmille.
Transformaatio on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi. Maan apartheid-historian vuoksi monen yliopiston johdossa Etelä-Afrikassa on vieläkin suhteellisesti enemmän valkoisia. Huolimatta siitä, että suurin osa opiskelijoista edustaa valtaväestöä (black African), koulutettujen osuus tästä väestöryhmästä on edelleen suhteellisesti alhainen valkoisiin verrattuna. StatsSA:n kyselyn mukaan vain hieman yli 3,3 prosenttia 18-29-vuotiaista tummaihoisista osallistui yliopisto-opintoihin vuonna 2016, kun taas valkoisista yli 17 prosenttia.
#RhodesMustFall – liikkeen jälkeen alkoi useamman vuoden kestänyt #FeesMustFall, jossa opiskelijat protestoivat yliopistomaksujen korotusta vuonna ja lisärahoitusta yliopistoille. Mielenosoitukset onnistuivat osittain saavuttamaan haluamansa, sillä silloinen presidentti Zuma ilmoitti lukukausimaksujen poistamisesta vähävaraisille opiskelijoille varmistaakseen oman uudelleenvalintansa. Mutta samalla yliopistojen yleiset tilat kärsivät omaisuusvahinkoa 44,3 miljoonan dollarin edestä, ja opintotukijärjestelmä sekä yliopistojen taloudet rasittuivat kestämättömästi.
Rakenteellisen rasismin rankka todellisuus
Kolonialismista ja rotuerotteluhistoriasta juuriaan juontava rakenteellinen rasismi on vieläkin vahvasti läsnä eteläafrikkalaisessa arjessa. Yrityksenä tasoittaa historiallisesti epäoikeudenmukaista systeemiä maassa on voimassa laajapohjaisen mustien taloudellisen voimaannuttamisen politiikka (Broad-based Black Economic Empowerment, BBB-EE), joka on luotu auttamaan mustia saamaan töitä, saavuttamaan korkeita virkoja sekä lisäämään heidän osuuttaan yrityssektorilla. Vaikka osa valkoihoisistakin kohtaa syrjintää ja köyhyyttä, he hyötyvät vieläkin suuremmasta varallisuudesta suhteessa muihin ryhmiin. Muun muassa maanomistajuus on vieläkin lähes täysin valkoisten käsissä.
Afrikkalaistaustaiset ja globaalin etelän akateemikot ympäri maailmaa ovat jo pitkään ilmaisseet kärsivänsä rasismista, vaientamisesta ja eurosentrismistä akatemiassa. Eurooppa ja Yhdysvallat päättävät mitä tutkitaan, kun heillä on suurimmat resurssit tutkimuksen rahoitukselle, ja sen myötä historiallinen ylivalta. Akateemiset standardit siten priorisoivat globaalin pohjoisen toimintatapoja ja prioriteetteja jättäen muut toimintatavat pimentoon.
Yliopistot ovat yhteiskunta pienoiskoossa - henkilökohtainen on poliittista
Ongelmat UCT:ssa eivät ole yksittäistapaus. Useat eteläafrikkalaiset yliopistot ovat myös joutuneet legitimiteettikriisiin, rehtorien nimitysprosessia on kyseenalaistettu ja väitettyjä petoksia on tutkittu. Fort Haren yliopistossa tutkitaan syytöksiä liittyen virkamiesten sisäänpääsyyn opiskelemaan ilman tarvittavaa pätevyyttä. Etelä-Afrikan yliopiston (UNISA) nuorehkoa mustaa naisrehtoria on myös syytetty ihmisoikeusrikoksista, kiusaamisesta, sekä autoritaarisesta johtamistyylistä. Vaalin teknillisessä yliopistossa yliopistoneuvoston puheenjohtaja lähti neuvostosta syyttäen rehtoria niskoittelusta, vähättelystä sekä epäsopivasta mm. seksuaalisesta toiminnasta verkossa. Sefako Makgathon terveystieteiden yliopistossa (SMU) tutkitaan parhaillaan sitä, oliko kyseisen koulun rehtorin virkaanastumisprosessi mahdollisesti säännöistä poikkeava ja siten laiton.
Ongelmat eivät myöskään ole uusia. Korruptiota, hallinnollisia epäkohtia ja väkivaltaa on esiintynyt tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Oletuksena on, että yleisesti yliopistojen uskotaan olevan yhteisön hyväntekijöitä ja oikeuden puolustajia, joita ei tarvitsisi erikseen valvoa väärinkäytöksen tai epäoikeudenmukaisuuden varalta. Siksi epäkohtien paljastuminen on aina ikävä yllätys ja niihin on vaikea puuttua.
Muutos, ja sen johtaminen, on vaikeaa. Jotta yliopistojen – ja yhteiskunnan – muutos toteutuisi, tarvitaan taitavia ja empaattisia johtajia, jotka huolehtivat alaisistaan. Yliopistojen johtajien on osoitettava, että he pystyvät kuuntelemaan, ymmärtämään, sekä keskustelemaan erilaisten ihmisryhmien kanssa. Rasismin karmivasta historiasta huolimatta uhrina olo ei poista vastuita vallan väärinkäytöstä ja vaateita hyvästä johtajuudesta. Apartheidin perinnön ja muutosvastarinnan takia Etelä-Afrikassa käy helposti niin, että ihmisiä ei arvioida heidän henkilökohtaisten taitojensa tai käyttäytymisensä mukaan, vaan keskusteluun tulee aina mukaan heidän taustansa ja ihonvärinsä. Rakenteellinen rasismi on ruma tosiasia, mutta trauman värittämänä keskustelu varsinaisesta asiasta sekoittuu aina keskusteluun siitä, kuka on uhri ja kuka syyllinen.
Lähde:
Breetzke, Gregory & Hedding, David. (2018). The changing demography of academic staff at higher education institutions (HEIs) in South Africa. Higher Education. 76. 10.1007/s10734-017-0203-4.
Kirjoittajat työskentelevät Pretoriassa TFK-tiiminä: Iina Soiri on Team Finland Knowledge -erityisasiantuntija toiminta-alueenaan eteläinen Afrikka ja Viola Aho on TFK-harjoittelija.
Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.