Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemä kohdennettu
Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajien valtionrahoitus vähenee kompensaatiosta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 43 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tuottojen vähenemä ensi vuoden budjetissa on nyt kohdennettu hallituksen kehysriihessä päättämien jakosuhteiden mukaisesti.
Marinin hallituksen kehysriihessä linjaaman mukaisesti vuodelle 2022 rahapelitoiminnan tuottojen vähenemistä kompensoidaan yhteensä 330 miljoonalla eurolla. Hallitus linjasi asiasta kehysriihessä keväällä 2021.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatioksi ensi vuodelle hallitus on sopinut 174 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen nähden hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Näiden leikkausten tarkempi kohdentaminen on nyt linjattu.
Taiteeseen ja kulttuuriin osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta noin 18,4 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna (11 %). Leikkaukset kohdennetaan siten, että niiden haitallinen vaikutus jäisi mahdollisimman vähäiseksi sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen, lainsäädäntöön perustuvien tehtävien, kansainvälisten sopimusten velvoitteiden sekä taide- ja kulttuuripolitiikan linjausten toteuttamisen kannalta.
Leikkauksia ei kohdennettaisi muun muassa lakisääteisiin valtionosuuksiin eikä avustuksiin, kuvataiteen tekijöiden lakisääteisiin apurahoihin eikä kulttuuritapahtumia koskeviin avustuksiin.
Suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenee noin 15 prosentilla. Sen mukaisesti vähenevät avustukset eri taiteenaloille, mediakasvatukseen, kulttuuriin osallistumiseen ja sen saavutettavuuden edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen, kulttuurivientiin, erikoismuseoille, alan yhteisöille sekä lastenkulttuuriin ja kulttuuri-instituuteille.
Taiteen ja kulttuurin alalla keskimääräistä vähemmän leikataan muun muassa kansallisten taidelaitosten sekä kulttuuripoliittisen tutkimussäätiö Cuporen toimintaan osoitettavaa rahoitusta, joita leikataan 5 prosenttia ja yleisten kirjastojen kehittämiseen varattuja määrärahoja, joita leikataan 6 prosenttia. Elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen ja jakelun edistämiseen varattuja määrärahoja leikataan 8 prosenttia ja kulttuurilehdille kohdistettuja avustuksia 9 prosenttia.
Merkittävimmät prosentuaaliset leikkaukset (noin 50 %) kohdentuvat valtion taideteostoimikunnan rahoitukseen, kulttuuritilojen hankkimista, perustamiskustannuksia ja peruskorjauksia koskeviin avustuksiin, seurantalojen korjausavustuksiin ja neuvonta- ja ohjaustyöhön sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Kulttuurimatkailun kehittämisavustusten sekä taiteen eri alojen opetusjärjestöjen toiminnan rahoitus laskee noin neljänneksellä. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kirjastoille maksettavan kulttuurilehtien tilaustuen rahoitukset on tarkoitus lopettaa kokonaan.
Nuoriso- ja liikuntatyön sekä tieteen ja tutkimuksen osuus rahapelitoiminnan tuotoista
Nuorisotyöhön osoitettavat rahapelitoiminnan tuotot ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 4,3 milj. euroa vuonna 2022. Nuorisotyön budjetti pienenee kokonaisuutena noin 4,5 miljoonaa euroa (5,5 %). Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustuksiin käytettävissä oleva määräraha pienenee noin 700 000 euroa (4 %). Saman suuruinen 700 000 euron vähennys kohdistuu paikallisen harrastustoiminnan tukiin. Etsivää nuorisotyötä ei enää rahoiteta rahapelitoiminnan tuotoilla lainkaan, mutta sillä on merkittävä rahoitus yleisten budjettivarojen puolella.
Liikuntaan ja urheiluun osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 11,9 milj. euroa vuonna 2022. Säästöt on pyritty kohdentamaan niin, että ne kohdistuisivat mahdollisimman vähäisesti toimintaan kuten urheiluseuroihin.
Suurin leikkaus vuoden 2022 liikuntabudjetissa kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen. Myös liikunnan kansalaistoiminnan avustamiseen tarkoitetut määrärahat pienevät 2,8 miljoonaa euroa (noin 6 %). Käytännössä valtakunnallisten järjestöjen avustuksia ja seuratukia ei kuitenkaan jouduta vähentämään, koska seuratukiin pystytään käyttämään edelliseltä vuodelta siirtyvää rahoitusta.
Tieteen ja tutkimuksen edistämiseen osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 8,3 miljoonaa euroa (10,9 %) kuluvaan vuoteen verrattuna. Siitä noin 40 % kohdistetaan yksityisen arkistotoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuslaitosten saajaryhmiin ja etenkin niille, joille veikkausvoittovarojen rahoitusosuus on vähäinen.
Pienempiä leikkauksia kohdistetaan tieteen yhteisten tietojärjestelmien ylläpitämiseen.
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien tuki vähenee keskimäärin 8 prosenttia, Heurekan ja muiden tiedekasvatuksen edunsaajien rahoitus supistuu 7 prosenttia ja poliittisten ajatuspajojen rahoitus 5 prosenttia. Tieteellisten seurain valtuuskunnan avustus laskee 3 prosenttia.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen rahoitus on siirretty yleisten budjettivarojen puolelle.
Leikkausten kohdennuksissa on otettu huomioon toiminnan tiedepoliittinen merkitys ja rahapelitoiminnan tuoton painoarvo edunsaajan rahoituksen kokonaisuudessa. Linjauksissa on otettu huomioon myös valtiosopimukset, jotka sitovat Suomea rahoittamaan toimintaa tietyllä tasolla.
Lisätietoja
erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (ministeri Kurvinen), p. 040 149 2201
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 3 30182
talousjohtaja Pasi Rentola, p. 0295 3 30211
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (taide ja kulttuuri), p. 0295 330 129
ylijohtaja Esko Ranto (liikunta ja nuoriso), p. 0295 330 115
ylijohtaja Atte Jääskeläinen (tiede ja tutkimus), p. 0295 330 309
Huom! Liitteeseen lisätty otsikot 12.10. klo 12.12.