Jatkuva oppiminen käytännössä
Pirkanmaalla jatkuvan oppimisen palveluita kehitetään kuntakokeilusta saatujen hyvien tulosten pohjalta

Pirkanmaan kuntakokeilussa tehokkaita työllistymisen polkuja ovat rakentamassa alueen kaikki työllisyyden toimijat, kunnat ja oppilaitokset. Tavoitteena on parantaa työllistymistä ja lyhentää työttömyysaikaa ja siten tuottaa työnantajille tehokkaammin osaavaa työvoimaa. Työtä jatketaan Pirkanmaalla jo päättyneen työllisyyden kuntakokeilun hyvien kokemusten pohjalta.

”Liian usein ei edes odoteta, että pitkään työttömistä olleista henkilöistä olisi mahdollista saada osaavaa työvoimaa. Onko tällöin edes yritetty mahdollistaa yksilöllisiä polkuja niille, jotka voisi suorittaa opintoja ja voimaantua työelämään”, pohtii Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Sari Pirttiluoto ja korostaa, että monella työllisyyspalveluiden asiakkaista yhtenä syynä työttömyyden taustalla on eri suuruisia osaamisen kehittämisen tarpeita.

”Kun asiakkaita käydään läpi tarkemmalla kammalla, tulee ilmi palvelutarpeita, joita ei ole havaittu ja joihin ei ole osattu ohjata.” Näiden palvelu- ja osaamisvajeiden paikkaamiseen kehitetään Pirkanmaalla jatkuvan oppimisen palvelupolkua yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Mitä sujuvammiksi koulutuspolut saadaan, sitä paremmin saadaan myös osaavaa työvoimaa yrityksille. 

Samalla linjalla on Tredun asiakkuuspäällikkö Erja Luttinen, jonka yhtenä vastuualueena on työllisyyden edistäminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla. Edellisestä kuntakokeilusta saatujen hyvien tulosten päältä oli hyvä ponnistaa uutta. Aikaisemmassa kokeilussa yhteistyön merkitys kirkastui entisestään. ”Kun asiakas on yhteinen, prosessi etenee aivan eri tavalla kun eri hallinnonalan ihmiset tekevät yhteistyötä, ja oppivat tuntemaan toistensa toimintatapoja.” 

Tavoitteena on, että asiakas voidaan mahdollisimman nopeasti ohjata työllistymisen polulla eteenpäin hänelle parhaiten sopiviin palveluihin ja koulutuksiin. ”Kun eri hallinnonalan ihmiset puhaltavat yhteiseen hiileen, syntyy uutta”, summaa Luttinen.

Asiakkaan polkuja rakennetaan pitkällä tähtäimellä, työuraohjaus aina taustalla

Asiakasprosessi muotoutuu asiakkaan tilanteen mukaan. Esimerkiksi työllisyyspalveluista asiakkaan omavalmentaja voi kartoittaa tilannetta ja ohjata ensimmäiselle askeleelle. Jos työkyvystä ei ole tietoa, polku ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan, jossa voidaan jo tehdä opinnollistamista. 

Jo edellisen kuntakokeilun aikaan pystyttiin yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja oppilaitoksen kanssa tekemään ohituskaistoja asiakkaille, kun valmentajat totesivat osaamisen kehittämisen tarpeen. Uudessa kokeilussa koulutuspalveluita viedään pidemmälle.

Tavoitteena on, että kun työllisyystoimijat ohjaavat asiakkaan, jonka polku liittyy osaamisen kehittämiseen, koppi otetaan oppilaitoksessa joustavasti ja nopeasti. Tämän jälkeen alkaa osaamisen ohjaaminen, jonka taustalla on aina työuraohjaus eli päämäärä työllistymisen edistämiselle. Osaamisen kehittäminen voi jatkua työpaikalla työllistymisen jälkeen sopivissa palasissa: liikkeelle voidaan lähteä esimerkiksi tutkinnon osalla ja jatkaa oppisopimuksella.

Osaamiskartoitusten kehittäminen on yksi hankkeen toimista. Tiedossa on, että kohderyhmässä on hyvin erilaista asiakaskuntaa, joka tarvitsee hyvin erilaisia osaamiskartoituksia. Hankkeessa kartoitetaan myös digitaalisten palveluiden hyödyntämistä henkilökohtaisen palvelun rinnalla. 

Koulutustarjontaa kehitetään kuntakokeilussa edelleen siten, että se mahdollistaa entistä joustavammin asiakas- ja yrityskohtaiset toteutukset. Tämä tarkoittaa Tredun Luttisen mukaan esimerkiksi työllistävien koulutuspolkujen suunnittelua, tutkinnon osien tarjoamista ja erilaisia hybridikoulutuksia. Yritys arvioi osaamistarpeet rekrytoinnille, ja työelämässä oppiminen tapahtuu tällöin yrityksissä. 

Uudessa kokeilussa on haluttu vahvistaa työn ja koulutuksen liittoa. Hankkeessa lähdetään rakentamaan kohtaantopalveluita, minkä voi Pirttiluodon sanoin tiivistää myös malliksi, jolla lyödään hynttyitä yhteen eri toimijoiden kanssa. Kumppanuuksia rakennetaan laajan joukon yritysten ja henkilöstöpalveluiden kanssa. Tampereen kaupungilla on myös paljon sidosyrityksiä, jotka tuottavat palveluita. Esimerkiksi inhouse- tai tytäryhtiöiden kanssa käydään keskustelua työvoimatarpeiden näkökulmasta.

Tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan

Tiiviistä työllistävistä koulutuspoluista saatiin hyviä kokemuksia edellisessä kuntakokeilussa ja työllistymisprosentti oli hyvä. Työllisyyspalveluiden Pirttiluoto kertoo, että työnantajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että myös pienemmät purot huomioidaan. Edellisessä kokeilussa vahvistui myös näkemys siitä, että osallistujien koulutusmyönteisyys kasvaa pienillä askelilla. ”Koulutuspolku avasi monen silmiä – että nykyinen aikuiskoulutus ei vastaa aikaisempia mielikuvia. Nälkä kasvoi syödessä.” 

Saman on huomannut työllisyyspalveluiden Pirttiluoto: ”Monella asiakkaalla on väärä käsitys opiskelusta. Yllätyksenä tulee, ettei se tarkoita koulun penkillä istumista, vaan että osaamista voi hankkia työelämässä ja pienissä osissa.” Tämän viestin Pirttiuoto haluaisi välittää myös asiakkaille, jotka epäröivät oman osaamisen kehittämistä: ”Yksilöllisyys ja räätälöitävyys on se päivän sana. Monella voi olla vuosien takaa epäonnistumisen kokemuksia ja opinnoista on jäänyt negatiivinen kuva. Me autamme ihmistä onnistumaan. Keksitään keinoja, räätälöidään yksilöllisiä polkuja, eikä laiteta kaikkia samaan muottiin.” 

Kehittämistoimista hyötyvät niin oman alueen työnantajat osaavan työvoiman myötä kuin myös asiakkaat, jotka saavat omien edellytysten mukaiset osaamisen kehittämisen polut ja sopivat askelmerkit. ”Itsekin ajateltiin oppia tästä jatkuvan oppimisen hengessä”, Luttinen sanoo nauraen.

Tulevaisuuden jatkuvan oppimisen kehittämisen agendalla Luttinen ja Pirttiluoto molemmat näkevät, että työelämässä olevien osaamistarpeisiin ja työelämässä kertyvän osaamisen tunnistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja siihen tulisi suunnata resursseja. Tämä pitää sisällään myös opinnollistamistamisen monipuolisemman hyödyntämisen. Ylipäänsä osaamisen kehittämiselle ei tulisi laittaa liikaa portinvartijoita ja esteitä etuuksien näkökulmasta. Työllistyminen ja osaaminen ovat niin tiiviisti kiinni toisissaan, ettei niitä voi erottaa.

Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa ja millaisilla järjestelyillä osaamista on mahdollista kehittää? Esittelemme Jatkuva oppiminen käytännössä -artikkelisarjassa hankkeita, jotka edistävät jatkuvan oppimisen linjauksia käytännössä. Ne liittyvät uudistukseen, jolla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.