Peruspalvelujen turvaamiseen tarvitaan yhteistyötä

Muita arviointikohteita opetusministeriön toimialalta olivat ikääntyneille suunnattu liikunta sekä nuorisotyö mm. nuorisotilojen ja harrastusmahdollisuuksien tarjonnan osalta. Liikunta- ja nuorisopalvelujen järjestämiseen kaivataan mm. lisää moniammatillista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja.

Lääninhallitukset arvioivat vuosittain kuntien peruspalvelujen saatavuutta ja laatua. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään mm. säädösvalmistelussa, taloussuunnittelussa ja valtakunnallisten ohjelmien laadinnassa. Kansalaisten lakisääteisistä peruspalveluista valtio tuottaa noin kolmanneksen, itsehallinnolliset kunnat tai niiden yhteenliittymät lähes kaksi kolmasosaa. Julkista palvelutuotantoa täydentää kolmas sektori.

Perusopetuksen saavutettavuus ei juuri ole muuttunut

Kuntaliitosten ja kuntarakenteiden uudistamisen vaikutukset opetuksen saavutettavuuteen näkyvät vasta muutaman vuoden päästä. Muutoksiin sopeutuminen edellyttää kunnilta suunnitelmallisuutta ja ennakkoluulotonta uusien toimintatapojen etsimistä. Kuntien koulutoimen suunnitelmallisella ja tarvittaessa seutukunnallisella kehittämisellä voidaan muutostilanteissakin säilyttää kohtalainen alueellinen saavutettavuus, arviointiraportissa todetaan. Lääninhallitukset painottavat, että palveluverkon kehittymistä on jatkuvasti arvioitava yhdessä kuntalaisten kanssa.

Perusopetuspalvelut tulee järjestää niin, että kunnan eri osissa asuvien oppilaiden tasapuoliset mahdollisuudet perusopetukseen lähipalveluna säilyvät. Lääninhallitukset ehdottavat, että haja-asutusalueiden perusopetuspalvelujen turvaamiseksi tulee lisätä verkko-opetuksen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Koulukuljetukset on järjestettävä siten, että perusopetuslaissa säädetyt enimmäisajat eivät ylity ja koulukuljetusjärjestelyissä on otettava huomioon lasten hyvinvointi.

Arvioinnin perusteella perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on pysynyt lähes samana valtakunnan ja läänin tasolla vuodesta 2002 ja on keskimäärin varsin hyvä. Keskimäärin 93 %:a 7-12-vuotiaista asui viiden km:n säteellä koulusta vuonna 2008. Osuus oli pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. 13-15-vuotiaista asui keskimäärin 80 %:a viiden km:n säteellä koulusta. Osuus ei ollut muuttunut edellisvuodesta. Kuntien väliset erot olivat edelleen suuria kaikissa lääneissä. Kieliryhmien välillä eroja oli varsinkin 7-9-luokkien opetuksen saavutettavuudessa.

Perusopetuksen oppilasmäärän lasku jatkui. Väestöennusteen perusteella oppilaat vähenevät tulevina vuosina suhteellisesti eniten Itä-Suomen ja Lapin lääneissä ja vähiten Oulun läänissä. Perusopetusikäisten määrä kääntyy kasvuun pian vuosikymmenen vaihteen jälkeen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä. Itä-Suomen ja Lapin läänien ikäluokkien ennusteet ovat muita synkempiä. Maakuntien ja seutukuntien väliset erot ikäluokkien kehityksessä ovat suuria kaikissa lääneissä.

Kouluverkon harventuminen on vaikuttanut melko vähän koulukuljetuksissa olevien oppilaiden määrään todennäköisesti siksi, että väestö on keskittynyt taajamiin. Kuljetuksessa olevien oppilaiden osuudet vaihtelivat Etelä-Suomen läänin alle viidenneksestä Itä-Suomen läänin hieman yli 30 %:in. Pisimmät koulumatkat olivat haja-asutusalueiden ja pinta-alaltaan laajojen kuntien oppilailla. Nuorimmista oppilaista noin kolmannes saa kuljetuksen alle viiden km:n koulumatkaan.

Kuljetusoppilailla oli edelleen jonkin verran lakisääteiset enimmäisajat ylittäviä koulumatkoja, joskin määrä on vähentynyt. Aikaisempaan vuoteen verrattuna koulumatka-ajat oli saatu hallintaan Oulun läänin kunnissa, joissa aikaylityksiä oli enää vain muutamalla oppilaalla. Lakisääteisen koulumatka-ajan ylitykseen vaikuttivat pidentyneet kuljetusmatkat tai vaikeat kuljetusjärjestelyt odotuksineen.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta arvioitiin ensimmäistä kertaa

Ikäluokkien pienentyessä harvaan asutuilla alueilla pienten lukio- ja ammatillisten opetuspisteiden ylläpitäminen on muodostumassa haasteelliseksi. Lääninhallitukset katsovat, että toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta voidaan turvata nykyistä tiiviimmällä oppilaitosten yhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen mitoituksessa tulee huomioida perusopetuksen päättävien ikäluokan lisäksi aiemmin peruskoulusta lähteneiden tarpeet. Riittävistä liikenneyhteyksistä on huolehdittava ja asuntolapalvelut turvattava.

Ensimmäistä kertaa tehdyn arvioinnin mukaan lukiokoulutusta oli tarjolla 10 km:n etäisyydellä kaupunkimaisissa kunnissa 96 %:lle, taajaan asutuissa kunnissa 84 %:lle ja maaseutumaisissa kunnissa 56 %:lle alueen 16-vuotiaista. Yli 30 km:n matka ylittyi Manner-Suomessa alle kahdella prosentilla. Erot lääneittäin ja kuntaryhmittäin tarkasteltuna eivät olleet suuret paitsi Lapin maaseutumaisissa kunnissa, jossa 30 km:n matka ylittyi noin 17 %:lla.

Ammatillista koulutusta vähintään yhdellä koulutusalalla oli tarjolla 10 km:n etäisyydellä kaupunkimaisissa kunnissa 94%:lle, taajaan asutuissa kunnissa 73 %:lle ja maaseutumaisissa kunnissa 29 %:lle. 30 km:n matka ylittyi kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa vajaalla kahdella prosentilla ja maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin 14 %:lla. Suurimmat yli 30 km:n etäisyydellä ammatillisesta koulutuksesta asuvien osuudet olivat Lapin (41 %), Kainuun (38 %), Päijät-Hämeen (37 %), Keski-Suomen (35 %) ja Etelä-Karjalan
(31 %) maaseutumaisissa kunnissa.

Ikääntyneiden liikuntapalveluja ja niiden koordinointia tarvitaan lisää

Liikuntapalveluiden osalta arviointi kohdistui ikäihmisten liikunnan palveluihin. Lähes kaikki kunnat ilmoittivat järjestävänsä yli 65-vuotiaille ohjatun liikunnan palveluja, mutta yli puolet arvioi tarjonnan riittämättömäksi. Kysyntää olisi tarjontaa enemmän sekä sopiville tiloille että päteville ohjaajille. Kaupunkimaisissa kunnissa palvelutarjonta arvioitiin riittäväksi useammin kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa.

Liikunta- tai vapaa-aikatoimi tai järjestöt järjestivät ohjattua liikuntaa ikäihmisille noin 70 %:ssa vastanneista kunnista. Kansalais- ja työväenopistot olivat toiminnan järjestäjänä 65 %:ssa kunnista ja reilussa puolessa sosiaali- ja terveystoimi. Myös palveluyritykset, seurakunnat, oppilaitokset ja vapaaehtoiset ryhmät sekä erilaiset hankkeet ovat osa ohjatun liikunnan palveluverkostoa. Ikäihmisten liikuntatoimintaa koordinoidaan noin puolessa kunnista.

Noin kolmannes ikäihmisten ohjatusta liikuntatoiminnasta on järjestöjen toteuttamaa. Suurin osa vastanneista kunnista (81 %) tuki kunnassa ikäihmisten ohjattua liikuntatoimintaa järjestäviä ei-kunnallisia toimijoita kuten erilaisia järjestöjä. Eniten käytetty tukimuoto ei-kunnallisille toiminnan järjestäjille olivat avustukset toiminnan järjestämiseen. Näitä oli käytössä 60 %:lla vastanneista kunnista. Maksuttomia tiloja tarjosi 50 %:a ja koulutusta 24 %:a kunnista.

Vajaa kolmannes kunnista hankki ohjatun liikunnan palveluja ostopalveluina. Enitenostopalveluja käyttäviä kuntia oli Länsi-Suomen läänissä (44 %) ja vähiten Lapin läänissä (14 %).

Nuorisotiloja on riittävästi, mutta varusteissa ja palveluissa on parantamista

Nuorisotyön osalta kiireisimmät toimenpide-ehdotukset koskevat nuorisotilojen saavutettavuutta, aukioloaikoja ja varustetasoa sekä nuorten osallistumista lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmien valmisteluun. Myös nuorten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan tulisi parantaa.

Kuntien 13-18 -vuotiaista nuorista yli 60 %:a asuu kolmen km:n säteellä nuorisotilasta. Nuorisotilojen määrä ja koko arvioidaan riittäväksi (66 %), mutta kunnossa, varustuksessa ja palvelutasossa on parantamisen varaa. Yli 90 %:lla nuorisotyöntekijöistä on ammatillinen koulutus. Suurin osa kouluttamattomista työskenteli nuoriso-ohjaajina.

Kaikki kunnat tukevat nuorisoyhdistyksiä ja ryhmiä joillakin tavoin. Kansainvälinen toiminta on kunnissa vähäistä ja siihen toivotaan tukea.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman laatiminen on otettu esille 90 %:ssa kunnista, mutta yli puolessa näistä kunnista ei lapsia ja nuoria ole otettu mukaan suunnitteluun.

- - -

Lisätietoja:
- opetus: suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, OPM, puh. (09) 160 77252
- liikunta: suunnittelija Kari Koivumäki, OPM, puh. (09) 160 77381
- nuorisotoimi: kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, OPM, puh. (09) 160 77279

Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin tuloksia vuodelta 2008 esitellään valtiovarainministeriön seminaarissa maanantaina 8.6.2009

Arviointiraportti ilmestyy valtiovarainministeriön julkaisemana:
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2008
Valtiovarainministeriön julkaisuja 29/2009
ISBN 978-951-804-972-5 NID, ISBN 978-951-804-973-2 PDF

jl