Opinto-ohjaus, ammatillisen koulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus sekä moniammatillinen yhteistyö tukevat nuorta koulutuksen nivelvaiheissa
Nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin on pyrittävä lisäämään ja nopeuttamaan. Tämän vuoksi esitetään perusopetuksesta jatkokoulutukseen siirtymiselle asetetun koulutuspoliittisen tavoitteen tarkistamista siten, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Työryhmä esittää laajaa 30 ehdotusta käsittävää toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla ehdotettu tavoitetaso voitaisiin saavuttaa. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että aloitettu koulutus suoritetaan loppuun opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle keskiviikkona Helsingissä.
Työryhmä esittää, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi olisi kehitettävä varhaisen puuttumisen keinoja. Koulun ja kodin tulisi puuttua poissaoloihin heti. Opettajankoulutusta tulee kehittää, jotta opettajat havaitsisivat syrjäytymisilmiötmahdollisimman aikaisin. Perusopetuksessa tulisi lisätä työ- ja käytäntöpainotteisia opetus- ja työskentelymuotoja. Tällä edistetään perusopetuksen loppuun suorittamista, vähennetään päättötodistusta vaille jäävien määrää ja varmistetaan nivelvaiheen koulutus- ja uranvalinnan onnistuminen.
Riittävän henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen turvaamiseksi perusopetuksen oppilaille tulisi säätää oikeus saada henkilökohtaista oppilaanohjausta. Jatko-opintoihin liittyvä oppilaanohjaus tulisi aloittaa jo perusopetuksen 7. vuosiluokalla. Oppilaanohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota myös vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamiin opintomahdollisuuksiin perusopetuksen rinnalla sekä nivelvaiheessa. Lisäopetuksesta tulisi säätää nuoren subjektiivinen oikeus ja samalla velvollisuus kunnille. Lisäopetus tulisi järjestää joustavasti oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja lisäopetukseen hakeutumiseen koskevaa perusopetuksen päättämistä koskevaa takarajaa tulisi pidentää.
Toisen asteen yhteishakujärjestelmää uudistetaan siten, että koulutukseen hakeutuminen ja pääsy tehostuvat. Vuonna 2007 käyttöön otettavan sähköisen hakujärjestelmän avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti haku- ja valintaprosessien etenemistä ja täyttää vapautuvia paikkoja nykyistä tehokkaammin. Tehostettua tukea ja ohjausta tarvitseville perusopetuksen päättäville nuorille tulee laatia yhdessä kodin kanssa jatkokoulutus- ja urasuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan vastuu- ja yhteyshenkilöt nuoren tueksi.
Lukion opinto-ohjausta tulee tehostaa ja opiskelun muuta tukea lisätä. Maahanmuuttajien lukio-opintoja tulee tukea järjestämällä kieli- ja opiskelutaitoja parantavia kursseja lukio-opintojen alkuun.
Vuonna 2006 kokeiluna käynnistettävä ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus tulee vakinaistaa ja koulutusmääriä lisätä. Ohjaava ja valmistava koulutus madaltaa perusopetuksen päättävien kynnystä hakeutua koulutukseen ja toisaalta vähentää väärälle koulutusalalle hakeutumista ja siitä aiheutuvaa keskeyttämistä.
Ammatillisia perustutkintoja tulee kehittää siten, että ne muodostuvat nykyistä selkeämmin työelämän edellyttämistä toimintakokonaisuuksista. Tutkintojen osat tulee rakentaa siten, että yhden tai useamman osakokonaisuuden suorittaminen antaa ammatillisen osaamisen ja pätevyyden työelämän kannalta tarvittaville tehtäväalueille. Tällöin tutkinnon osista on mahdollista koota kokonaisuuksia, joita suorittamalla voidaan muodostaa yksilöllisiä polkuja työelämään nuorille, joilla ei ole valmiuksia yhtäjaksoisesti suorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa.
Toisen asteen opiskelijoiden opintotukea tulee kehittää asteittain siten, että vanhempien luona asuvien ja 17-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotuen vähimmäismäärä korotetaan lapsilisän tasolle, lapsilisän tasoinen opintoraha myönnetään ilman vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa ja lapsilisän suuruinen opintoraha korotetaan enintään kaksinkertaiseksi, jos vanhemmat ovat pienituloisia.
Ammatilliseen ja lukiokoulutukseen kehitetään osaamisen tunnustamisjärjestelmä. Tämä tarkoittaa aikaisemman koulutuksen lisäksi myös esimerkiksi työpajoissa, vapaan sivistystyön piirissä, työelämässä tai harrastuksissa hankitun osaamisen tunnustamista.
Opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutusmuodosta toiseen tulee kehittää. Siirtymisen tulee olla mahdollista muulloinkin kuin yhteishaun ajankohtina. Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä pitäisi irrottautua lukukausittaisesta rytmistä. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tulee lisätä yhteisen opetustarjonnan järjestämisessä.
Kansanopistojen tarjontaa erityisesti lisäopetuksen ja muille kuin oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen järjestämisessä on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Kansanopistojen tulee lisätä yhteistyötä myös työpajojen kanssa. Kansanopistot voivat tarjota työpajoilla toimiville nuorille erityyppisiä opintojaksoja, auttaa pajanuorten majoituksessa ja tehdä yhteistyötä pajojen kanssa myös lisäopetuksen järjestämisessä.
Nuorten työpajojen sekä perus- ja lisäopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyössä keskitytään niihin nuoriin, jotka keskeyttävät joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen tai eivät sijoitu perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Näille nuorille on kehitettävä malleja ja käytäntöjä, joissa nuoret voivat liikkua joustavasti koulun/oppilaitoksen ja työpajan välillä. Opetuksen järjestäjän ja työpajan yhteistyön tulee perustua sopimukseen. Työpajajakson pituus tulee voida määritellä nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja työpajalla nuoren hankkima osaaminen tulee tunnustaa ja hyväksilukea osaksi suoritettavaa koulutusta tai tutkintoa.
Lisäksi halutaan kehittää sektorirajat ylittävää yhteistyötä nivelvaiheessa tukea tarvitsevien nuorten parhaaksi niin paikallis-, seutukunta- kuin keskushallinnon tasoilla.
-- -- --
Lisätietoja:
- ylitarkastaja Tarja Olenius, puh. 09-160 77308
- opetusneuvos Heikki Blom, puh. 09-160 77229
- ylitarkastaja Jaana Hätälä (työpajatoiminta), puh. 09-160 77228