Opetusministeriön hallinnonala valtion vuoden 2010 talousarvioesityksessä
Talousarvioesityksen painopisteitä opetusministeriön hallinnonalalla ovat perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen sekä aikuiskoulutuksen vahvistaminen. Nuorten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn suunnataan lisää määrärahoja. Ehdotuksessa painottuvat myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten varmistaminen, terveysliikunnan ja liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Hallinnonalan menot ovat ehdotuksessa yhteensä 6 186 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 64 miljoonaa euroa. Vertailuluvuissa on otettu huomioon valtionosuusjärjestelmän uudistus.
Osaamista vahvistetaan
Perusopetus paremmaksi -ohjelmaan esitetään suunnattavaksi ensi vuonna yhteensä 62 miljoonaa euroa. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa ja erityisopetuksen vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen ohjataan 8 miljoonaa euroa. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen resursseja lisätään.
Osana elvytystoimenpiteitä yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtuutta korotetaan 49 miljoonalla eurolla.
Opettajien täydennyskoulutusohjelman (Osaava-ohjelman) rahoitukseen esitetään 8 miljoonan euron lisäpanosta, mikä mahdollistaa 34 000 opettajan valtiorahoitteisen täydennyskoulutuksen. Myös maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta lisätään.
Uusimuotoiset yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisen toimintansa vuoden 2010 alussa. Niiden taloudelliset toimintaedellytykset on turvattu. Uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään. Uutena määrärahana Suomen Akatemialle esitetään 2 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Suomen Akatemian tutkimushankkeiden rahoittamiseen tarkoitettuun myöntämisvaltuuteen esitetään 12,9 miljoonan euron lisäystä.
Ammatillisen koulutusta esitetään lisättäväksi sekä syksyn lisäbudjetissa että ensi vuoden talousarviossa yhteensä noin 1300 uudella opiskelijapaikalla. Ammattistarttikokeilu vakinaistetaan. Tavoitteena on turvata jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle jatko-opintopaikka.
Aikuisväestön osaamisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi lisätään sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille. Noin 15 miljoonan euron lisäyksellä varsinaiseen talousarvioon verrattuna kasvatetaan koulutuspaikkojen lukumäärää vuonna 2010 yhteensä 3 500:lla.
Opintotukeen ehdotetaan yhteensä 890,4 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 19,4 miljoonaa euroa. Määrärahan tarvetta lisää opintotuen käytön kasvu ja valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrän kasvu.
Kulttuurin määrärahat kasvavat
Taiteen ja kulttuurin määrärahat nousevat yhteensä 384 miljoonaan euroon. Teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien 10,6 miljoonan euron lisäys nostaa tuen 79 miljoonaan euroon. Kahden erikoismuseon siirron (Lusto ja Sarka) sisältävä 6,9 miljoonan euron lisäys korottaa museoiden valtionosuuden 38 miljoonaan euroon. Kirjastojen kehittämismäärärahoihin esitetään 14 prosentin korotusta. Kulttuuriviennin panostus kasvaa 36 prosentilla.
Kotimaisen elokuvan toimintaedellytysten parantamista jatketaan. Valtion tuki elokuva-alalle on vuodesta 2007 kasvanut 50 prosentilla. Ensi vuoden talousarviossa elokuva-alan määräraha kasvaa 14,1 prosentilla (3,3 miljoonaa euroa). Lisäyksestä suunnataan 2,5 miljoonaa euroa tuotantotukeen.
Nuorisotyön 59 miljoonan euron määrärahoihin sisältyvä 7 miljoonan euron lisäys kohdennetaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja elinolojen parantamiseen sekä erityisesti syrjäytymisen ehkäisyssä tehokkaaseen nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työparitoimintaan. Panostus etsivään nuorisotyöhön miltei kaksinkertaistetaan 4,65 miljoonaan euroon.
Liikunnan määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 130 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 10,9 miljoonaa euroa. Keskeisin toimintamuoto on liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen, johon kohdennetaan noin 4 miljoonan euron lisäys. Tästä merkittävä osa kohdennetaan seuratuki -hankkeen resursointiin. Huippu-urheilun kehittämiseen on tulossa 42 prosentin korotus ja lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 36 prosentin korotus, jolla mahdollistetaan mm. Liikkuva Koulu -hankkeen käynnistäminen. Antidopingtoiminta saa 33 prosenttia enemmän määrärahaa ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja korotetaan 1,65 miljoonalla eurolla 22 miljoonaan euroon.
Uusina tukimuotoina esitetään urheiluopistojen opintosetelikokeilua sekä nuorten harjoitteluohjelmaa liikuntajärjestöissä. Urheiluopistojen opintosetelityyppisillä avustuksilla on tarkoitus tukea vähävaraisten henkilöiden (esim. erityisryhmät, työttömät, ikääntyneet) terveyttä edistävää liikuntaa sekä maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Nuorten harjoitteluohjelman avulla on tarkoitus lieventää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun liikuntajärjestöissä.
Veikkausvoittovaroja käytetään 463 miljoonaa euroa
Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 miljoonaa euroa, mikä on noin 32 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Tieteen menoista 26 prosenttia rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista. Voittovarat ovat kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus vaikuttaa perusopetuksen valtionosuuksiin
Sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi valtiovarainministeriön pääluokkaan. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi ja valtionosuusprosentti yhtenäistetään. Vammaisoppilaiden opetuksen, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen, lisäopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet ja -avustukset jäävät opetusministeriön hallinnonalalle. Samoin lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset jäävät opetusministeriön hallinnonalalle.
_ _ _
Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Sakari Karjalainen, puhelin (09) 160 77220
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puhelin (09) 160 77252
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka:
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puhelin (09) 160 77053
- ylitarkastaja Janne Puhakka, puhelin (09) 160 77317
Yleinen taloussuunnittelu:
- talousjohtaja Eero Pulkkinen, puhelin (09) 160 77434
- taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen, puhelin (09) 160 77442