Opetusministeri Virkkunen: Erinomaisissa Pisa-tuloksissa myös huolestuttavia signaaleja
Opetusministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen suomalaisten koululaisten erinomaisesta menestyksestä PISA-tutkimuksessa. Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen. Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras.
- Pisa-tuloksissa näkyy Aasian maiden tekemä vahva työ kansakuntiensa osaamistason nostamiseksi. Kokonaisia maita tarkasteltaessa Suomi, Korea ja Singapore erottautuvat muista kärkijoukoksi. Silti myös suomalaisten on syytä muistaa, että hyviä tuloksia ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan perusopetuksen laatuun on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.
Suomalaisen koulun suurimpana vahvuutena on ollut sen tasalaatuisuus. Tuoreessa Pisa-tutkimuksessa Suomen koulujen väliset erot oppimistuloksissa olivat edelleen OECD-maiden pienimmät, mutta koulujen väliset erot olivat hiukan kasvaneet. Tätä Virkkunen pitää huolestuttavana signaalina.
- Meidän on varmistettava, että asuinpaikasta riippumatta vanhemmat voivat jatkossakin luottaa siihen, että lähikoulussa saa parasta mahdollista opetusta.
Virkkusen mukaan myös suomalaisnuorten lukutaito antaa syytä jatkopohdinnalle. Edelliseen vuonna 2000 lukutaitoa käsitelleeseen tutkimukseen verrattuna lukutaidon kansallinen keskiarvo Suomessa on laskenut kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on kasvanut viidenneksestä kolmannekseen. Pojista lähes puolet ilmoitti, ettei lue omaksi ilokseen tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan.
- Lukutaito on aivan keskeinen perusta muulle oppimiselle. Monipuolinen lukeminen vaikuttaa myönteisesti lukutaidon tasoon. Opetussuunnitelmissa ja pedagogisessa kehittämisessä onkin tärkeää paitsi vahvistaa peruslukutaitoa alkuopetuksesta alkaen, myös etsiä keinoja aktivoida lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista.
Samaan aikaan kun Virkkunen iloitsee hyvistä Pisa-tuloksista, hän kuitenkin muistuttaa ettei suomalaista peruskoulua kehitetä siksi, että 15-vuotiaamme pärjäisivät mahdollisimman hyvin OECD-vertailussa.
- Perusopetuksen kehittämisen tavoitteena on antaa kaikille lapsille mahdollisimman hyvät elämän eväät: riittävät perustiedot ja -taidot, mutta ennen kaikkea sellainen itsetunto, motivaatio ja oppimisen ilo, joka kantaa jatko-opintoihin ja läpi elämän.
Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa lasten keskinäistä tasa-arvoa nostamalla minimituntimäärää opetuksessa. Lasten hyvinvointia ja oppimista halutaan vahvistaa kasvattamalla taide- ja taitoaineiden osuutta. Sinivihreä hallitus on suunnannut merkittävästi lisävoimavaroja perusopetuksen laadun parantamiseen. Ensi vuonna Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman rahoitus nousee jo 80 miljoonaan euroon. Tästä merkittävin osuus käytetään ryhmäkokojen pienentämiseen.
Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, 041 540 4505
PISA 2009 -tutkimuksen ensituloksia -julkaisu sekä muuta tutkimukseen liittyvää aineistoa: www.minedu.fi/pisa