Alueiden hyvinvointi perustuu kestävällä tavalla alueen omiin vahvuuksiin ja niiden pohjalta syntyvään positiiviseen kierteeseen. Tukemalla alueen omia vahvuuksia mahdollistetaan myös älykäs erikoistuminen ja korkean jalostusasteen, omavaraisuuteen perustuvien ja vihreää siirtymää tukevien elinkeino-, koulutus- ja tutkimusekosysteemien syntyminen.
Varautumisen ministerityöryhmä asetti valtiosihteerityöryhmän selvittämään, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut itäisen Suomen talouteen ja millaisia toimenpiteitä alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan. Työryhmän raportin mukaan itäisen Suomen osalta tärkeiksi kasvua edistäviksi aloiksi tunnistetaan esimerkiksi metsäteollisuus, bio- ja kiertotalous, matkailu, logistiikka, datatalous, kone- ja energiateknologia, elintarvikeala ja hyvinvointiteknologia. Vihreä siirtymä vauhdittaa TKI-toimintaa, soveltavaa tutkimusta ja uusia avauksia lähes kaikilla aloilla.
Lisäksi raportissa korostetaan, että opiskelupaikkojen lisäämisen, yritysten kanssa tehtävän yhteistyön sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden houkuttelemisen keinoin voidaan luoda pitkäaikaisen elinvoiman kasvun edellytyksiä.
Valtionavustushaun tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun elinvoimaa. Avustusta voi hakea kahteen eri tarkoitukseen.
1. Lisäaloituspaikat
Ammattikorkeakoulut voivat esittää lisäaloituspaikkoja vuonna 2023 alkavaan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen mukaan lukien vieraskieliset ohjelmat. Yliopistot voivat esittää lisäaloituspaikkoja alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä tieteelliseen ja taiteelliseen tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen mukaan lukien vieraskieliset ohjelmat.
Avustus lisäaloituspaikkoihin myönnetään laskennallisin perustein. Avustus on 6000 euroa opiskelijaa kohti tutkinnon laajuuden ajan. Korkeakoulut voivat tehdä esityksiä sellaisiin koulutuksiin, joissa niillä on vuonna 2023 voimassa oleva koulutusvastuu. Esitykset tehdään koulutusalatasolla ja koulutus-/tutkintonimikkeittäin.
Mikäli korkeakoulu tekee esityksiä useisiin koulutuksiin, tulee korkeakoulun asettaa esitykset prioriteettijärjestykseen.
Koulutusalatasolla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat.
2. Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen
Avustus kohdistuu tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja päivittämiseen sekä kytkeytyy alueen vahvuuksiin ja elinvoiman kasvuun. Korkeakoulun tulee sitoutua tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämiseen investoinnin jälkeen. Yhteishakemukset muiden korkeakoulujen ja tutkimustoimijoiden kanssa ovat mahdollisia.
Hakemuksessa tulee huomioida Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuristrategian strategiset kehittämisalueet: vastuullisuus ja kestävä kehitys, pitkäjänteisyys ja dynaamisuus, omistajuus ja osaaminen, digitaalisuus ja data, avoimuus ja yhteistyö sekä laaja ja monimuotoinen vaikuttavuus.
Korkeakoulu voivat laatia vain yhden tutkimusinfrastruktuureja koskevan hakemuksen. Hakemusten koko voi vaihdella 200 000 - 1 000 000 euron välillä.