Hyppää sisältöön

OKM:n talousarvioesitys 8,45 miljardia euroa vuodelle 2025

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 23.9.2024 14.03
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2025 talousarvioesityksestä on 8,45 miljardia euroa, mikä on noin 411 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tiukankin taloustilanteen aikana panostaa koulutustason nostoon sekä tieteen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytysten parantamiseen. Talousarvioesityksellä tuetaan monipuolista taiteen ja kulttuurin tekemistä sekä kaikenikäisten liikkuvaa elämäntapaa.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2025. Määrärahalisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen muun muassa uudistamalla oppimisen tuki. Lisäksi yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen taso nostetaan 100 prosenttiin ja perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Koulukiusaamisen vastaiseen työhön osoitetaan 5 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään helpottamaan luomalla täydennyskoulutusmalli, johon osoitetaan 6 miljoonaa euroa.

Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen vahvistamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa vahvistetaan miljoonalla eurolla.

Toisen asteen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 370 miljoonaa euroa, mikä on 48 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy pääosin valtionosuusrahoitusta ammatilliseen koulutukseen 2 067 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 904 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 095 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 570 miljoonaa euroa.

Opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tarkoitukseen ehdotetaan molemmille sektoreille pysyvää 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 miljoonan euron sopeutustoimet. Pohjalla on kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron sopeutus, johon lisätään 20 miljoonaa euroa osana budjettiriihessä päätettyä valtionavustusten sopeutuskokonaisuutta. Säästö toteutetaan siten, että rahoituksen ja opiskelijapaikkojen vähennyksiä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten eikä vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. Lisäksi toimet normien purkamiseksi vähentävät ammatillisen koulutuksen rahoitusta 4 miljoonalla eurolla ja lukiokoulutuksen rahoitusta yhdellä miljoonalla eurolla.

Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Korvaavina säästötoimina vuonna 2025 vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää 4 miljoonalla eurolla sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 miljoonalla eurolla.

Korkeakoulutus ja tiede 

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan runsaat 3,9 miljardia euroa, mikä on 220,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallitus on sitoutunut kansallisen tutkimus- ja kehittämismenojen tavoitteen ja voimassa olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain mukaisesti siihen, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ehdotetaan 10,5 miljoonaa euroa vuodelle 2025 (yhteensä 41,3 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027). Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen rinnalla valmistellaan toimia koulutuskapasiteetin vapauttamiseksi nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittaville hakijoille. Tämä on otettu huomioon myös vuoden 2025 alusta voimaan tulevien korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamisessa.

Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 76,9 miljoonalla eurolla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitustason nousuun yliopistoissa liittyy tuhannen tohtorin pilotti, joka nostaa aloituspaikkojen määrää myös tieteellisessä jatkokoulutuksessa. Tohtoripilottiin ehdotetaan yliopistoille 86 miljoonaa euroa vuodelle 2025 (yhteensä 262 milj. euroa vuosina 2024–2027). Yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja CSC Oy:lle kohdentuu lisäksi yhteensä 24,9 miljoonaa euroa EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallisesta vastinrahoituksesta. Business Finland on myös velvoitettu kehittämään mekanismin, jolla varmistetaan rahoituksen kanavoitumista myös ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen.

Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi yhteensä 515,2 miljoonaa euroa, mikä on 55 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusvaltuudeksi esitetään 49,6 miljoonaa euroa, mikä on 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuden lisärahoitusta suunnataan tutkimushankerahoituksen kasvattamiseen 22 miljoonaa euroa, temaattisiin tutkimusinfrastruktuureihin 15 miljoonaa euroa, kliinisen tutkimuksen rahoitukseen 10 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueiden T&K-toimien vahvistamiseen 8 miljoonaa euroa. Lisäksi EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella ehdotetaan 50 miljoonan euron rahoitusta vuonna 2025 (Suomen rahoitusosuus yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosina 2025–2028).

Tieteen edistämisen valtionavustuksiin kohdistuu uutta säästöä yhteensä 4 miljoonaa euroa. Säästö kohdistetaan tavalla, joka ei vaaranna T&K-rahoituslain mukaisen rahoitustavoitteen toteutumista tai lakisääteistä tieteenedistämistyötä. Sopeutus toteutetaan vähentämällä yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa tukevan tutkimustoiminnan avustuksia (yksityiset tutkimuslaitokset ja puolueiden toimintaa tukevat ajatuspajat) sekä yksittäisiä avustuksia. Korkeakoulutukseen tai tieteeseen ei kohdisteta leikkauksia.

Opiskelijat

Vuonna 2025 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,065 miljardia euroa, josta 699,3 miljoonaa euroa aiheutuisi opintoraha- ja asumislisämenoista. Summassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin 1.8.2025 hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti. Lainamäärien kasvun vuoksi opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä 225,9 miljoonaa euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen varataan 39,6 miljoonaa euroa. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan 100,2 miljoonaa euron määräraha, jota vähentää koulumatkatukioikeuden rajaaminen maksuttoman koulutuksen opiskelijoille 1.8.2025.

Päätoimisen opiskelijan toimeentuloturva muodostuu pääasiassa opintorahasta, opintolainasta ja uudistuneesta asumislisästä. Yksilöllinen asumislisä soveltuu opintotuen piirissä oleville opiskelijoille ruokakuntakohtaista yleistä asumistukea paremmin. Tavoitteena on ollut uudistaa aiemmin käytössä ollut asumislisä yhteisasumista suosivaksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 535 miljoonaa euroa. Toimialan määrärahoihin kohdistuu yhteensä noin 20 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2024 määrärahoihin. Vähennyksistä pääosa, 17,4 miljoonaa euroa on hallitusohjelman mukaisia opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten säästöjä. Niistä kohdennetaan 10,9 miljoonaa euroa esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoitukseen (esittävä taide 7,9 miljoonaa ja museot 3 miljoonaa euroa) ja 6,5 miljoonaa euroa valtionavustusmäärärahoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin avustuksiin kohdennetaan 5,1 miljoonaa euron leikkaus, joka koskee taide- ja kulttuurialan valtakunnallisia yhteisöjä, kulttuuritilojen investointeja, elokuvan, audiovisuaalisen kulttuurin ja luovien sisältöjen edistämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Taiteen edistämiskeskus kohdentaa itse noin 1,3 miljoonan euron vähennykset sille osoitettuihin määrärahoihin. Myös Museoviraston määrärahat museo- ja kulttuuriperintöalan järjestöille vähenevät 90 000 euroa.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahaan kohdistuu kevään kehyspäätöksen mukaisesti 5,5 miljoonan euron säästö. Määrärahan taso on kehyspäätöksen mukaisesti 5,5 miljoonaa euroa. Muita vähennyksiä ovat määräaikaisen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvän rakennetuen päättyminen ja eduskunnan kertaluonteisten lisäysten poistuminen.

Taiteen ja kulttuurin toimialan virastojen toimintamäärärahoja vähennetään vuonna 2025 osana valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa yhteensä 1 815 000 euroa.

Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 miljoonalla eurolla, josta vuodelle 2024 kohdistuu 5 miljoonaa euroa. Paimion parantolan kehittämiseen esitetään 800 000 euroa. Parantolan toimintaa on tarkoitus kehittää kunnioittaen Aino ja Alvar Aallon jättämää perintöä Suomen arkkitehtuurille. Lukulahja lapselle -toiminta vakiinnutetaan osoittamalla sille 350 000 euroa.

Osana valtion tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja hallitus esittää yhteensä 9 miljoonan euron lisäystä Business Finlandin myöntövaltuuteen luovien alojen T&K-toiminnan lisäämiseen.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 155 miljoonaa euroa, mikä on 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason alentuminen johtuu pääosin valtiontalouden sopeuttamistoimista.

Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa.

Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen.

Nuorisotyö 

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 71 miljoonaa euroa, joka on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallituksen kehysriihessä päättämästä poikkihallinnollisesta viiden miljoonan euron nuorisopaketista kohdennetaan hallinnonalalle miljoonan euron lisäys kuntien nuorisotoimille koulu‐ ja oppilaitosnuorisotyön hankkeisiin, joiden rahoituksen hallitus on vakinaistanut valtion talousarvioon. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan, esimerkiksi koululomien aikaiseen harrastustoimintaan, tehdään pieniä mutta tärkeitä panostuksia ja Et ole yksin -toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan nuorisosektorille. Määrärahatasoon vaikuttavat pääosin valtiontalouden sopeuttamistoimet.

– Heikentyneessä taloustilanteessa haluan turvata nuorisojärjestöjen ja liikunnan kansalaisjärjestöjen osalta vuodelle 2025 työrauhan ja välttää nopeat tai välittömät muutosneuvottelut ja henkilöstön irtisanomiset. Ensi vuonna emme tule kohdentamaan leikkauksia urheilujärjestöjen tai nuorisojärjestöjen yleisavustuksiin, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sanoo.

Uskonnollisia yhdyskuntia koskevat asiat 

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtäviin (hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon) osoitettuun määräraha ja ortodoksiselle kirkolle maksettava avustus vähenevät yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Vähennys aiheutuu siitä, että hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä muun muassa poistaa kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ansiotulovähennyksen poistaminen ja työttömyysvakuutusmaksun aleneminen johtavat evankelis-luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle kerättävän kirkollisveron kasvuun yhteensä 49,3 miljoonalla eurolla. Hallitus seuraa kirkollisverotuoton kehitystä ja ryhtyy toimenpiteisiin, jos tuotto ei kasva vuonna 2025 vähintään 20 miljoonalla eurolla.  Leikkausten jälkeen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitetaan noin 105 miljoonaa euroa ja ortodoksisen kirkon valtionavustukseen noin 2,4 miljoonaa euroa. 

Talousarvioesitys 2025

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma OKM:n hallinnonalalla

Hallitus toteuttaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman, jolla tuetaan hallituksen julkisen talouden kestävyystavoitetta. Hallitusohjelman ja kevään 2024 kehysriihen perusteella laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön tuottavuusohjelma sisältää toimenpiteet säästöjen aikaan saamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla säästö on 32,4 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Tuottavuusohjelmaan sisällytetyt toimenpiteet sisältävät valtion virastojen toimintamenojen lisäksi muita toimintamenotyyppisiä menoja sekä muita kulutusmenoja. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma

Talousarvioesityksen yhteydessä annetut hallituksen esitykset 

Hallituksen esitys ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esitys liittyy hallituksen linjaamiin valtiontalouden sopeutustoimiin ja norminkevennyksiin sekä oppimisen tuen lisärahoitukseen koskien ammatillista koulutusta ja/tai lukiokoulutusta.

Hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta 

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi varhaiskasvatuslain (540/2018) 22 § kokonaan, jolloin velvollisuus laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lakkaisi. Esityksessä ehdotetaan myös henkilöstön täydennyskoulutuksen raportointivelvoitteen keventämistä siten, että varhaiskasvatuslain 70 §:n 2 momentin kohta 5 kumottaisiin.

Hallituksen esitys laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan, että valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävää valtionavustusta vähennettäisiin 1.1.2025 alkaen.

Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta (oppimisen tuki)

Esityksessä uudistetaan perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeva sääntely. Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää oppilaan saaman tuen muotoja sekä turvata riittävä tuki siten, että tuen muodot ovat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset. 


Lisätietoja:

  • kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
  • ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
  • ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
  • ylijohtaja Sirkku Linna (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 515
  • ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus, kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä koskevat asiat), p. 0295 330 129
  • ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
  • talousjohtaja Pasi Rentola, p. 0295 330 211
Ammatillinen koulutus Kasvun kaava Kirjastot Kirkollisasiat Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso Opintotuki Osaava Suomi Suomi liikkeelle -ohjelma Tekijänoikeus Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus valtion budjetti