Hyppää sisältöön

OKM:n talousarvioesitys 7,7 miljardia euroa vuodelle 2023

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 19.9.2022 18.54
Tiedote

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 jatkaa koulutukseen ja kulttuuriin investoimista. Talousarvioesityksessä toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita; koulutus- ja osaamistason nostoa, oppimiserojen kaventumista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Kulttuurin ja taiteen keinoin vahvistetaan luovan työn tekemisen edellytyksiä ja osallisuutta. Panostuksilla nuorisotyöhön parannetaan nuorten edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus talousarvioesityksestä on 7,7 mrd. euroa.

Varhaiskasvatus ja perusopetus


Talousarvioesitys sisältää panostuksia varhaiskasvatukseen ja kielten opetukseen. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla, mikä kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta.

Kielten opetusta perusopetuksessa lisätään. Kuudennelta luokalta alkavaan B1-kieleen, joka useimmilla on ruotsi tai suomi, tulee 1 vuosiviikkotunti lisää. Sen opetussuunnitelmatyöhön varataan 1 milj. euroa.

Sitouttavan kouluyhteisötyön malli vakiinnutetaan. Sille esitetään 8 miljoonan euron rahoitusta.
Sotaa pakenevien ukrainalaisten tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa ja perusopetuksen valmistavan opetuksen määrärahaa kasvatetaan 120 miljoonalla eurolla nykytasosta.

Toinen aste 


Ammatillisen koulutuksen rahoitus kasvaa 55,5 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 64 miljoonaa euroa sisältäen sekä valtion että kuntien rahoitusosuuksien kasvun. Ammatillisen koulutuksen pysyvää rahoitusta lisätään 50 miljoonalla eurolla. Tällä voidaan turvata jatkossakin opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus määräaikaisten lisärahoitusten päätyttyä. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan. Uudistukselle varataan 102 milj. euroa ensi vuodelle. Aiemmin päätetyn mukaisesti hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi lähihoitajien koulutukseen varataan 30 miljoonaa euroa ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeiluun 5 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan panostuksia osaavan henkilöstön saatavuuteen muun muassa hoiva-alalla. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla voidaan kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Kaikkiaan tavoitteena on 1 500 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen palvelukeskuksen rahoituksella vuosien 2022-2025 aikana. 

Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron lisäystä, jolla voidaan kouluttaa 700 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2024. Kaikkiaan tavoitteena on 1 000 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen työvoimakoulutuksena vuosien 2022-2024 aikana. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös ukrainalaisten pakolaisten kouluttamisen määrärahatarpeita toisen asteen koulutuksessa.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 miljoonaa euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.

- Vaalikauden viimeisessä budjetissa jatkamme tämän hallituksen toimeenpanemaa koulutuksen kunnianpalautusta kohdistamalla vielä kerran lisärahoitusta koulutukseen. Panostukset varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle tukevat lasten ja nuorten palautumista ja oppimisvajeen paikkaamista pandemiavuosien jälkeen. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Opiskelijat

​​​​​​​Opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja arkea pyritään helpottamaan. Opintotuen tulorajoja korotetaan 50 prosentilla.  Opintotuen tulorajan korotuksen takia opiskellessa on mahdollista tehdä enemmän lisätöitä ilman, että opintotuki pienenee. Opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden. Opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun varataan 6 miljoonaa euroa.

Korkeakoulut sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta

Panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan jatketaan. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan vuonna 2023 2,4 miljardia euroa. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen akatemian rahoitukseen.

EuroHPC supertietokoneeseen liittyvien ja sitä hyödyntävien tutkimushankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen varataan 10 milj. euron valtuus, ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen 5 milj. euroa ja tieteen datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien  ajantasaisena pitämiseen 7,5 milj. euroa.

Itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.

-Haastavassa ajassa hallitus luottaa osaamisen ja tutkimuksen voimaan. Näillä Suomea rakennetaan jatkossakin. Hallituksen linja kertoo jälleen vahvasta aluepoliittisesta tahdosta: tukitoimia kaipaavaa itäistä Suomea vahvistetaan myös koulutuksen keinoin, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo.

Taide ja kulttuuri


Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 599 milj. euroa. Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen ehdotetaan 4 milj. euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön pääomitukseen 2 milj. euroa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin muutto- ja varustelukustannuksiin ehdotetaan kertaluonteisena lisäyksenä 0,35 milj. euroa.

Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 milj. eurolla, josta vuodelle 2023 kohdistuu 1,6 milj. euroa.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy v. 2023 vuoden 2022 tasolla eli 11 milj. eurona.

Liikunta

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 154 miljoonaa euroa, joka on 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.

Nuorisotyö

​​​​​​​Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 77 miljoonaa euroa, joka on 4,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 miljoonaa euroa. Niin kutsuttu Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Rahapelitoiminnan edunsaajien tuoton alentamista koskeva kompensaatio toteutetaan samalla tasolla kuin vuonna 2022. 

Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi 19. syyskuuta eduskunnalle.

Talousarvioesitys 2023

Talousarvioesityksen yhteydessä annetut hallituksen esitykset:

• HE laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi
Ehdotuksella esitetään lisättäväksi lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin uusi 46 §, joka sisältäisi säännökset valtion erityisavustuksesta kansainvälistä tai tilapäistä suojelua tarvitsevien taikka paperittomien lasten varhaiskasvatukseen.
• HE laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi perusopetuslain 26 §:n mukaista poissaolojen seurantaa koskevaa säännöstä siten, että opetuksen järjestäjän tulisi perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaolojen seurannan lisäksi myös ennaltaehkäistä ja puuttua poissaoloihin suunnitelmallisesti.
• HE laiksi opintotukilain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 50 prosentilla.
• HE opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.
• HE laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta
Säädetään valtion lakisääteisestä rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille (Kansallisgalleria, Kansallisooppera ja -baletti, Kansallisteatteri).
• HE laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia.
• HE laiksi kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esityksellä säädettäisiin digitaalisesta varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmästä

Lisätietoja:
•    kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
•    ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
•    ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
•    ylijohtaja Atte Jääskeläinen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 309
•    ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 330 129
•    ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
•    talousjohtaja Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 211
•    neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 083
 

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Li Andersson Liikunta Nuoriso Opintotuki Petri Honkonen Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus