OECD:n vertailuraportti: Suomalaisen koulutuksen tehokkuus maailman kärkeä
Tiistaina julkaistu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n koulutusjärjestelmien vertailuraportti Education at a Glance 2006 antaa Suomen koululaitoksesta erittäin tehokkaan kuvan. Suomen tulokset ovat tuloksellisuudella mitattuna pääosin maailman huippua, mutta kustannuksiltaan ja ajankäytöltään OECD:n ja EU-maiden keskitasoa. Edelliseen vuoteen verrattuna tulokset ovat pysyneet samansuuntaisina. Education at a Glance 2006 kuvaa monipuolisin vertailuindikaattorein koulutuksen tilaa ja kehityspiirteitä OECD:n jäsenmaissa ja muutamissa OECD:n ulkopuolisissa maissa, kuten Venäjällä, Brasiliassa, Chilessä ja Israelissa. Raportin tiedot ovat pääosin vuodelta 2004.
Koulutuksen laatu korkeatasoista Suomessa
Koulutuksen tuotokset Suomessa ovat OECD:n huippua. Perusasteen suorittavat lähes kaikki oppilaat ja 25–35-vuotiaiden ikäluokasta 89 % on suorittanut toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen koulutukseen osallistuminen on Suomessa yhdeksänneksi kattavinta 34 maan vertailussa. Myös korkeakoulutukseen osallistuminen on Suomessa yleisempää kuin vertailumaissa keskimäärin. Suomalaiset myös suorittavat korkeakouluopintonsa kohtuullisen hyvin loppuun: valmistumisaste korkeakouluista on Suomessa OECD:n kärkeä.
Raportissa kerrataan ja taustoitetaan PISA-vertailutuloksia, jotka osoittavat suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten osaamisen olevan maailman parasta tasoa matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Suomen perusasteen opetuksen korkeasta tasosta kertoo muun muassa se, että 16 maassa luokallejäämisprosentti on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa (Suomessa alle 7 %) ja silti maamme tulokset matematiikassa ovat maailman parhaat. Sveitsissä, Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Espanjassa, Portugalissa, Saksassa, Ranskassa, Turkissa ja Meksikossa jää perusasteella luokalle yli 15 % oppilaista. Myös koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa pienemmät kuin missään muussa maassa.
Koulutus lisää työmarkkinakelpoisuutta
OECD:n tutkimusten mukaan koulutus lisää sekä työmarkkinakelpoisuutta että ansiotasoa, kun taas 25–29-vuotiaista työttömistä suurin osa on vailla lukio- tai ammattikoulutusta. Selvin ero miesten ja naisten työllistymisen välillä esiintyy alimmin koulutettujen kohdalla. Koulutuksen lisääntyessä miesten ja naisten välinen työllisyysaste selvästi tasoittuu. Suomessa miesten ja naisten väliset työllisyyserot ovat kaikilla koulutustasoilla maailman pienimmät.
Pienenevät ikäluokat asettavat koulutussuunnittelulle haasteita
Lasten ja nuorten ikäluokkien pienentyessä on entistä suurempi haaste tuottaa koulutuspalveluja kustannustehokkaasti. Vain seitsemässä OECD-maassa 5–14-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2015 mennessä. Suomessa tämä ikäluokka pienenee enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea huonompi tilanne on yhdeksässä muussa maassa. Näiden maiden joukossa ovat muun muassa Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Korea. Nuorten ikäluokat pienenevät kaikissa Pohjoismaissa vuoteen 2015 mennessä.
Seuraavat kymmenen vuotta ovat useimmissa OECD-maissa nuorten ja lasten ikäluokkien jyrkimmän laskun aikaa, jonka jälkeen lasku tasaantuu jonkin verran. Alueellisesti väestökehitys on kuitenkin epätasaista, jolloin erityisesti perusopetuksessa haasteet tehokkaan, mutta samalla lapselle turvallisen koulunkäynnin takaamiseksi ovat suuret.
Koulutuksen menot OECD-maiden keskitasoa
Suomen koulutusmenot ovat OECD-maiden keskitasoa. Selvästi eniten koulutukseen investoivat rikkaat maat kuten Sveitsi, Yhdysvallat ja Norja sekä perus- ja toisella asteella Luxemburg. Kun verrataan koulutusmenojen kasvua oppilasmäärän kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana, on Suomen kehitys ollut OECD:n keskitasoa kaikilla koulutusasteilla. Opiskelijakohtaisesti tarkasteltuna koulutusinvestoinnit ovat Suomessa kaikilla sektoreilla kasvaneet vuoden 1995 tilanteeseen nähden, ja kasvu on ollut hieman suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Koulutuskustannukset vuonna 2003 olivat Suomessa 6,1 % bruttokansantuotteesta, mikä oli hiukan alempi kuin koulutuskustannusten osuus koko OECD:n bruttokansantuotteesta, 6,3 %.
Perus- ja toisen asteen työpäivien määrä OECD-maiden keskitasoa
Suomessa on perusasteella vähemmän opetustunteja kuin muissa vertailun maissa. 7–14-vuotiaille oppilaille annettavien pakollisten opetustuntien määrä on Suomessa yli 2000 tuntia vähemmän kuin esimerkiksi Hollannissa, Australiassa tai Italiassa. Suomessa perus- ja toisella asteella oli vuonna 2004 189 työpäivää, mikä on OECD- ja EU19-maiden keskitasoa.
Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7124
- www.oecd.org
Julkaisua Education at a Glance 2006 (ISBN 9264025316) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: [email protected], puh. (09) 852 7907.