OECD:n koulutusjärjestelmävertailu julkistettiin

Koulutus kannattaa

Koulutuksen ja työllisyyden välinen yhteys on säilynyt vuosia samanlaisena useimmissa OECD-maissa. Mitä korkeampi koulutus väestöllä on, sitä korkeampi on työllisyysaste. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, muilla koulutusasteilla OECD-maiden keskiarvoa ja Suomessa miesten työllisyysaste sekä toisen asteen että pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneilla miehillä alempi kuin vastaavan koulutuksen saaneilla miehillä OECD-maissa keskimäärin.

Suomi muodostaa Puolan ja Ranskan kanssa ryhmän, jossa nuoret ovat pitkään koulutuksessa eikä koulutus säännöllisesti vuorottele työssäkäynnin kanssa. Suhteellisesti ottaen lyhyen koulutuksen ja nopean työvoimaan siirtymisen maita ovat T?ekin tasavalta, Slovakia, Turkki ja Meksiko.

Norjassa nuorilla on oikeus toisen asteen koulutuspaikkaan, Suomessa taas viranomaisella on velvollisuus tarjota koulutuspaikkoja niin, että laskennallisesti niitä on tarjolla jokaiselle peruskoulun päättävälle. Lähes kaikissa OECD-maissa pojat ovat todennäköisemmin jäämässä työmarkkinoilta tai työvoiman ulkopuolelle ilman riittävää koulutusta. Norjalaispojista tämä osuus on 5,7 % ja suomalaispojista 11,9 %.

Toisella asteella näkyy Suomelle tyypillinen ilmiö, että naiset opiskelevat miehiä enemmän. Naisilla tutkinnon suorittaneiden laskennallinen osuus 19-vuotiaiden ikäluokasta on 92 %, kun miesten joukossa vain 77 %. Kokonaissuorittamisaste on 84 %.

Työhön liittyvään aikuiskoulutukseen osallistumisessa Suomi on kansainvälisessä vertailussa korkeaa tasoa. Suomi on neljäntenä Tanskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen, kun vertaillaan aikuisväestön osallistumista työhön liittyvään koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Kaikissa neljässä maassa osallistumisprosentti on 45:n vaiheilla.

Hyviä tuloksia saa kohtuullisin kustannuksin

Suomi on erinomainen esimerkki maasta, jossa koulutuskustannukset kansainvälisesti ottaen ovat kohtuullisia, mutta oppimistuloksilla mitattuna koulutuksen laatu on korkeaa.

Vuonna 2002 OECD-maat sijoittivat kaikilla koulutusasteilla keskimäärin noin 6 700 $ opiskelijaa kohti. Perusopetuksen alimmilla luokilla kustannukset olivat 5 300 $, toisella asteella 7 100 $ ja korkea-asteella 10 700 $ / opiskelija. Tutkimus- ja kehittämiskustannukset ovat mukana luvuissa. Suomessa kaikkien koulutusasteiden keskimääräiset kustannukset ovat OECD-maiden keskivertoa. Perusopetuksen alimmilla luokilla kustannukset olivat 5 100 $ oppilasta kohti, toisella asteella 6 500 $ ja korkea-asteella 11 800 $.

Opettajien palkat kehittyneet edelleen hyvin

Opettajien palkat ovat Suomessa OECD-maiden keskimääräisiä (noin 36 000 $ / vuosi) perusopetuksen ylimpien luokkien opettajilla. Tämä on samaa tasoa kuin Tanskassa ja Norjassa, mutta parempi kuin ruotsalaisilla ja islantilaisilla. Luxemburgin opettajien palkat ovat suomalaisopettajien palkkoihin verrattuna kaksinkertaiset. Toisaalta suomalaisten opettajien palkat ovat yli kaksinkertaiset esimerkiksi Unkarin opettajiin verrattuna.

Palkkakehityksen, erityisesti opettajien alkupalkan kehityksen, tarkastelu osoittaa, että vuosien 1996-2003 välillä suomalaisopettajien palkat ovat parantuneet hyvin.

Korkeakoulutettujen määrä kasvaa

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomen väestöstä on korkea. Vuonna 2003 kolmasosa 25-64 -vuotiaista oli korkea-asteen suorittaneita. Korkeampi määrä oli vain Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. OECD:n ulkopuolisista maista Venäjällä ja Israelissa korkea-asteen suorittaneiden osuus on korkeampi kuin Suomessa.

OECD:n keskiarvoon verrattuna suomalaisnuoret aloittavat korkeakouluopintonsa hiukan vanhempina, mutta esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa, T?ekin tasavallassa ja Saksassa korkeakoulun aloittamisikä on korkeampi tai samalla tasolla kuin Suomessa.

Korkeakoulut koulutuksen kansainvälistymisen kärjessä

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen jatkuu. Suomesta hakeudutaan aktiivisesti muihin maihin koulutukseen. Opiskelijat tähtäävät ulkomaisilla opinnoilla työuransa kehittämiseen. Ulkomaisten opiskelijoiden kohdemaana Suomi on kuitenkin edelleen OECD-maiden keskiarvon alla. Suomen kaikista korkea-asteen opiskelijoista oli 2,5 % ulkomaalaisia vuonna 2003. Kasvua vuodesta 1998 oli tosin lähes 50 %.

Suomesta lähdetäänkin korkeakouluopintoihin selvästi enemmän kuin tänne tulee ulkomaalaisia opiskelijoita. Suhteessa maiden kokonaisopiskelijamäärään ulkomaalaisia korkea-asteen opiskelijoita ottavat OECD-maista eniten vastaan Australia, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Suomalaiset korkea-asteen opiskelijat ovat merkittävä ryhmä Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa. Muissa maissa suomalaisten osuus on alle prosenttiyksikön ulkomaalaisista opiskelijoista. Ruotsissa suomalaisten osuus on 15,6 %. Suomessa kiinalaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja saksalaiset ovat suurimmat kansallisuusryhmät. Suomi eroaa muista pohjoismaista siinä, että meille tulee suhteellisesti enemmän opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta kuin naapurimaihimme.

Opetustuntimäärä Suomessa pieni

Suomessa säädöksiin perustuva vähimmäisopetustuntimäärä on pieni. Ikäryhmä 7-14 -vuotiaat saa hiukan yli 5 500 tuntia opetusta (/vuosi), kun se enimmillään Italiassa on yli 8000 tuntia. Koulun ulkopuolisen työn, kuten läksyjen, määrä on Suomessa myöskin OECD-maiden pienimpiä. PISA-tutkimuksissa Suomen kanssa kärkipäässä olevassa Koreassa oppilaat tekevät yli 30-tuntisen työviikon lisäksi koulun ulkopuolista työtä reilusti yli 10 tuntia viikossa. Suomessa peruskoulussa opintoviikko on keskimäärin 25-tuntinen ja lapset tekevät noin 5 tuntia koulun ulkopuolella läksyjä ja muita koulutehtäviä.

- - -

Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7124
- www.oecd.org/edu/eag2005

Julkaisua Education at a Glance 2005 (ISBN 92-64-01567-1) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: [email protected], puh. (09) 852 7907.