Hyppää sisältöön

Nuorisolakiuudistuksen koulutuskierros herättänyt kiinnostusta

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 14.12.2010 8.00
Tiedote -

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma käynnisti valtakunnallisen koulutuskierroksen ensi vuoden alussa voimaantulevaan nuorisolakiuudistukseen liittyen. Seminaareja on pidetty eri puolilla Suomen kaikkiaan seitsemän; tiistaina on vuorossa koulutuskierroksen päätösseminaari Rovaniemellä. Koulutuksen tavoitteena on ollut perehdyttää lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin vaikuttavia ammattilaisia ja luottamushenkilöitä nuorisolain uusiin sisältöihin. Tähän mennessä seminaareihin on osallistunut tuhatkunta osallistujaa.


Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Marcus Rantala kertoi lakiuudistuksella olleen kaksi päätavoitetta. Vahvistaa kuntien nuorilähtöistä päätöksentekoa sekä parantaa nuorten varhaisen tuen ja julkisen sektorin palvelujen saavutettavuutta.

– Nuorisolähtöinen päätöksenteko edellyttää viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välinen yhteistyö on todettu lukuisissa kehittämisprojekteissa hyväksi käytännöksi, mutta jostain syystä yhteistyö ei ole juurtunut osaksi toimintakulttuureja, huomautti Rantala. – Nyt yhteistyöstä ja sen tehtävistä on säädetty laissa tarkemmin, mikä edistää yhteistyön vakiintumista nuorten asioita koskevassa päätöksenteossa.

– Nuorisolaissa säädetään yhteistyölle eli nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle tehtäviä. Taustalla on ajatus siitä, että jotta kunnassa voidaan asettaa yhteinen tavoite lasten ja nuorten hyvinvoinnille, tulee alueen eri toimialoilla olla yhteinen käsitys tämänhetkisestä tilanteesta. Yhteinen ymmärrys lähtötilanteesta auttaa sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen, johon kukin toimiala tahollaan pyrkii. Tällainen nuorisopoliittinen tarkastelu parantaa myös kunnallisen päätöksenteon mahdollisuuksia tehdä laajempaan ja ajankohtaisempaan tietoon perustuvia nuorisopoliittisia linjauksia ja päätöksiä, Rantala sanoi.

– Kun hyödynnämme eri toimialojen yhteistyön parhaalla mahdollisella tavalla, niin teemme nuorilähtöistä työtä tässä ja nyt kaikille kunnassa asuville nuorille. Jo saadut kokemukset osoittavat, että tähän työhön panostettu aika tulee takaisin siinä, kun toiminnat sujuvat hyvin.

Rantalan mukaan nuorista puhuttaessa ei myöskään voida ohittaa taloudellisia kysymyksiä. – Vaikka tekeminen maksaa, niin maksaa tekemättömyyskin. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron verran menetettyinä verotuloina ja tulonsiirtoina. Pienenevien ikäluokkien tullessa työikään meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää heitä yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle. Nuorisolain muutoksella vastataan niin kunnan ja koko maan haasteisiin kuin myös yksittäisen nuoren oikeuteen olla aktiivinen kansalainen yhteiskunnassa ja saada tarvitsemiaan julkisia palveluja.

Lisätietoja:
- Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, puh. 09 160 77900
- neuvotteleva virkamies Jaana Walldén, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77228