Neljälle kansalaisopistolle laatupalkinto

Laatupalkinnolla palkitaan opistoja pitkäjänteisestä ja aktiivisesta kehittämistyöstä sekä laadullisesti korkeatasoisista toiminnan tuloksista. Palkinnolla tuetaan ja edistetään kansalaisopistojen paikallista ja alueellista tehtävää sekä siten niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta omassa toimintaympäristössään. Laatupalkintokilpailuun tuli yhdeksän hakemusta.

Laatupalkintojen perustelut:

Perhonjokilaakson kansalaisopisto (Vetelin kunta)

Perhonjokilaakson kansalaisopisto on Halsuan, Kaustisten, Perhon ja Vetelin kuntien yhteinen opisto, jonka hallinnoijana toimii Vetelin kunta. Vuosittain toteutuneiden oppituntien määrä on noin 7000 ja opiskelijamäärä noin 3400 (kerran laskettuna 2000). Toimintaympäristöä leimaa maaseutuvaltaisuus ja vahva perinnetietoisuus etenkin musiikin alalla. Tästä taustasta on kummunnut kansainvälistäkin mainetta saavuttanut lasten ja nuorten musiikkiharrastusta edistävä näppäripedagogiikka. Kansalaisopistolla on ollut merkittävä rooli tässä kehitystyössä.

Laatupalkintokilpailun arviointiryhmä totesi yleisarviontinaan, että hallittu konsepti ja voimakas yhteisöllisyysluovat leimansa kansalaisopiston toimintaan. Kuntien yhteistoiminta on ongelmatonta, ja myös pikkukylät ovat toiminnassa mukana. Toiminnan alueellinen ja sisällöllinen tasa-arvoisuus tuli selkeästi esiin arvioinnissa.

Opistossa on saatu paljon aikaan pienillä johtamisresursseilla. Opisto on määritellyt tärkeimmät strategiansa ja ottanut niissä huomioon ylläpitäjän strategiset linjaukset. Lisäksi opistossa noudatetaan arviointisuunnitelmaa, ja asiakaspalautetta hyödynnetään strategisessa kehittämistyössä. Opisto reagoi toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Pyrkimykset sähköisten palvelujärjestelmien hyödyntämiseen ovat tästä hyvä esimerkki.

Opiston toiminta osoittautui tavoitteelliseksi ja tulokselliseksi. Opiskelijoiden ja kurssilaisten määrät ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on hyvä saavutus muuttotappioalueella. Myös kurssimaksujen tuotto on noussut ja ylittänyt vuodesta 2002 lähtien joka vuosi tavoitteen. Alueen koulutustarpeita selvitetään sekä kyselyin että sidosryhmien tarpeita kartoittaen ja ottaen heidän näkemyksensä huomioon. Ennakointitietoa käytetään hyväksi koulutussuunnittelussa.

Opiston taloutta on hoidettu hyvin. Talousarvio toteutuu ja kurssisuunnittelu on toimivaa. Kurssien toteutuminen on kehittynyt suotuisasti ja kurssisuunnitelmat toteutuvat lähes suunnitellun mukaisina. Keskeytyneitä tai toteutumattomia kursseja on opistossa poikkeuksellisen vähän.

Asiakastyytyväisyyteen panostetaan ja sitä pidetään kaiken parantamisen lähtökohtana. Asiakastyytyväisyys mitataan vuorovuosina eri ainealueissa. Asiakastyytyväisyys onkin ollut hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyden näkökulmasta opiston toiminta vaikuttaa erittäin laadukkaalta. Myös opiston tiedottamista on seurattu ja tehty siitä johtopäätökset. Samoin miehille suunnattu koulutus on tunnistettu kehittämiskohteeksi.

Opiston henkilökunta on pysyvää ja työhönsä sitoutunutta. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. Johtamista ja asiakaspalvelua arvioivassa tutkimuksessa on saatu hyviä tuloksia. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan kehityskeskusteluilla aktiivisesti. Tätä toimintaa on tarkoitus kehittää myös tyytyväisyyden tarkemmalla mittauksella tulevaisuudessa. Päätoimisen henkilöstön sairastavuus on vähäistä. Henkilöstön työn mitoitus ei näy ainakaan sairauspoissaolojen määrässä. Keskeiset toimet henkilöstötulosten edistämiseksi on tiedostettu.

Opistolla on hyvä maine näppäriopetuksen ja -pedagogiikan kehittäjänä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi opisto on osallistunut kansallisesti näppäripedagogiikan kehittämishankkeisiin ja verkottunut laajasti näppäripedagogiikan levittämiseksi. Näppäritoiminta ylittää kuukausittain niin paikallisen kuin alueellisen uutiskynnyksen, ja sen tuoma julkisuus on hyödynnetty erinomaisesti. Näppäritoiminnalla on selvästi paikallistasoa laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä, mutta kilpailun teeman, kulttuurivaikuttavuuden kannalta, se on keskeinen osa myös paikalliskulttuuria.

Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto (Siilinjärven kunta)

Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto on Siilinjärven kunnan omistama oppilaitos, joka myy palveluita Maaningan kunnalle. Väestömäärän kasvu, asukkaiden vaihtuvuus ja nuori ikärakenne ovat leimaa-antavia opiston toimintaympäristölle. Vuosittain opistossa annetaan yli 11 000 opetustuntia. Opiskelijoita on (kerran laskettuna) yhteensä n. 3500, joista 500 Maaningan kunnasta.

Arviointiryhmä totesi opiston johdon toiminnan selkeästi jäsentyneeksi ja tavoitteelliseksi. Johdon toimintaa tukee arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan mm. arvioinnin vuosittaiset painopisteet. Opistossa on suoritettu erilliset rehtorityön arvioinnit kahteen kertaan. Lisäksi esimiestyötä arvioidaan systemaattisesti. Henkilöstön kanssa opisto on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä ja esimiestyön arvot on määritelty yhdessä henkilöstön kanssa. Myös opiston tavoiteasetanta tehdään yhdessä henkilöstön kanssa siten, että tuntiopettajatkin osallistuvat tähän työhön. Osana ydintehtävän kirkastamista on aloitettu opiston opetussuunnitelman laadinta. Lyhyesti sanottuna opiston laatutyö on arkista, normaalia toimintaa, joka näkyy käytännön toiminnassa.

Opiston toiminta perustuu ylläpitäjän strategioihin, ja päättäjäjoukko on vakavasti mukana strategiatyössä. Opisto ottaa opetussuunnittelussaan huomioon ylläpitäjän visiot. Opiston strategia on johdettu Siilinjärven kunnan strategiasta. Maaningan osalta kysymys on ostopalvelusta. Asetelma on strategiatyön kannalta selkeä. Lisäksi todettiin, että opiston toiminnan painopisteet näkyvät käytännön toimintana mm. katukuvassa.

Opiston yhteistyökumppaneilla on positiivinen näkemys opistosta. Kumppaneita on rajattu määrä, ja kumppanuus on toimivaa. Arviointiryhmä ei havainnut negatiivista kilpailua eri yhteistyöryhmien kesken. Erityisesti musiikin alalla yhteistyötä on kehitetty suunnitelmallisesti. Tapahtumat ovat tästä hyvä esimerkki. Lisäksi musiikin opettajilla on hyvät yhteydet kumppaneihinsa. Toimivan yhteistyön lisäksi todettiin, että tiloja käytetään tehokkaasti.

Opisto on selkeästi asiakaslähtöinen palvelutuotannossaan. Sillä on kannustava maksupolitiikka, ja koulutustarpeita selvitetään kyselyin, seuraamalla yhteiskunnallisia muutoksia sekä toiminta-alueen tarpeita. Otantaperiaatteella ja keskitetysti toteutettava asiakaskysely on kiinnostava toimintamalli. Opisto panostaa asiakasuskollisuuteen. Asiakkaiden opintoneuvontaa koskeviin ja muihin tarpeisiin pyritään vastaamaan välittömästi. Rehtorin ja opettajien vastuuseen kuuluu seurata yhteiskunnan muutosta ja vastata siihen.

Opistotoiminnan tulosten osalta arviointiryhmä totesi mm., että asiakastulosten seuranta on pitkäjänteistä ja monipuolista ja että tulokset ovat keskimääräistä tai hyvää tasoa ja ne ovat kehittyneet pääosin myönteisesti. Henkilöstötulosten osalta todettiin, että henkilöstöpolitiikka on tavoitteellista, työtyytyväisyys korkea ja sairauspoissaoloja vähän. Henkilöstön koulutusta on merkittävästi. Yhteiskunnallisissa tuloksissa musiikkitoiminta on noussut näkyvälle sijalle. Kuorotoiminta on osa opiston yhteiskunnallista profiilia. Osa kuoroista on saanut myös julkista tunnustusta.

Kilpailun teeman, kulttuurivaikuttavuuden kannalta arviointiryhmä totesi, että opiston läsnäolo paikkakunnalla on vahvaa ja sitä leimaa fokusoitu yhteistyö eri tahojen kanssa. Tällöin yhteistyö musiikkielämän ja paikallisen palvelutalon kanssa korostuvat vielä erikseen. Lyhyesti sanottuna opistolla on rohkeus esittää asioita ja se muodostaa luontevan osan paikalliskulttuuria.

Vakka-Suomen kansalaisopisto (Laitilan kaupunki)

Vakka-Suomen kansalaisopisto on fuusion kautta 1.1.2007 toimintansa aloittanut uusi opisto, joka jatkaa Uudenkaupungin ja Laitilan-Pyhärannan kansalaisopistojen toimintaa. Opisto on seutukunnallinen opisto, jossa on nykyään mukana kuusi kuntaa. Vuonna 2008 opistossa opiskeli 6 100 eri henkilöä, ja kursseille osallistuneiden määrä oli 11 600. Asukkaita kuuden kunnan alueella on noin 31 000. Opiston koulutustarjonta painottuu käden taitoihin, taideaineisiin, liikuntaan ja terveyteen.

Opiston yhdistymisprosessi on hoidettu erittäin hyvin. Arviointikäynnillä tuli esille se, että uuden opiston mahdollisuudet laajaan ja monipuoliseen koulutustarjontaan ovat entisiä opistoja paremmat. Opistolla on paljon yhteistyökumppaneita, joiden kanssa se tekee ennakkoluulotonta ja mutkatonta yhteistyötä. Opistoa hoidetaan mallikelpoisesti, vaikkakaan uuden opiston toiminta ei kaikilta osin ole vielä systemaattista. Opisto dokumentoi hyvin asiakirjansa, ja se arvioi ja parantaa toimintaansa. Hyvää hallintoa täydentää tehokas tiedottaminen ja markkinointi, joka osaltaan vaikuttaa suureen opiskelijamäärään. Tiedotus ja miehiä kiinnostavien kurssien lisääminen opinto-ohjelmaan on tavoittanut entistä enemmän miehiä, joiden määrä on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

Opiston toiminta on erittäin asiakaslähtöistä. Opisto on aidosti ottanut huomioon asukkaiden mahdollisuudet opiskella opistossa, siitä kertovat noin 100 toimipaikkaa, jotka mahdollistavat toiminnan pienimmilläkin kylillä. Myös kehitysvammaisille ihmisille suunnattu opintotarjonta kertoo opiston asiakaslähtöisestä asenteesta.

Tämän vuoden erityisteemoista toinen, paikalliskulttuurin tukeminen ja edistäminen opiston näkökulmasta, on Vakka-Suomen kansalaisopiston selkeä vahvuus. Paikalliskulttuurilla on seutukunnan kulttuuristrategiassa tunnustettu asema. Arviointikäynnillä tuli selvästi esiin opiston rooli paikalliskulttuurin ja lähipalvelun toteuttajana. Opiston toiminta nähtiin niin merkityksellisenä, että ilman sitä ei paikallista kulttuuritoimintaa pidetty pienillä kylillä edes mahdollisena. Opiston vaikutus ulottuu lähes kaikkien ihmisten elämään alueella, ja opiston todettiinkin alueella olevan kokoava ja yhdistävä voima.

Opistolla on lukuisia näyttöjä osallisuudesta paikalliskulttuurin tukemiseen ja edistämiseen. Yksi merkittävimmistä on opiston yhdessä Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kanssa joka kuukausi järjestämä Merelliset illat –niminen tilaisuus, joka on laajalti tunnettu ja joka kerää runsaasti kuulijoita (parhaimmillaan 250 henkilöä). Tilaisuuden tausta on Uudenkaupungin merellisessä menneisyydessä, jonka vaalimista pidetään alueella tärkeänä. Myös opiston yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä ns. Kulttuurikahvilatoiminta, joka rakentuu eri teemojen ympärille, vetää runsaasti osallistujia. Paikalliskulttuuri on voimakkaasti esillä myös musiikkiin, teatteriin, kuvataiteisiin ja kädentaitoihin liittyvissä ryhmissä.

Vantaan aikuisopisto (Vantaan kaupunki)

Vantaan aikuisopisto toimii Vantaan kaupungissa, jonka väestömäärästä (196 000) tällä hetkellä on noin 8,5 prosenttia (16 000) maahanmuuttajia. Vantaan kaupunki on näin ollen yksi monikulttuurisimmista Suomen kaupungeista. Opiston toiminta jakaantuu vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittamaan kansalaisopistotoimintaan ja perusopetuslain tarkoittamaan nuorten maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja perusopetukseen. Opiston muu toiminta koskee aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettuja ns. starttikursseja, työvoimapoliittista koulutusta sekä yleisiin kielitutkintoihin liittyvää koulutusta.

Opiston laatutyö käynnistyi 1990-luvulla. Opiston ensimmäinen laatukäsikirja valmistui vuonna 2000, joka on uusittu vuonna 2009. Opisto käyttää laadunhallinnassaan EFQM -kriteeristöä ja Vantaan kaupungin BSC-tuloskorttia. Toimintaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti. Opiston strateginen johtaminen on vahvaa. Johtajuutta on jaettu, ja näin varmistettu henkilöstön osallisuus toiminnan kehittämiseen.

Vantaan aikuisopistossa opiskeli vuonna 2008 noin 30 600 opiskelijaa, opiskelijamäärä kerran laskettuna oli hieman yli 19 000. Opisto on Vantaan kaupungin strategiassa nimetty maahanmuuttaja-asioiden asiantuntijaksi, ja se näkyy selvästi myös opiston koulutustarjonnassa, josta noin puolet on sekä valtaväestölle että maahanmuuttajataustaisille tarjottavaa kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Vantaan aikuisopisto osallistui laatupalkintokilpailuun erityisteeman toisella vaihtoehdolla, monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen opiston toiminnassa. Vantaan aikuisopiston teeman mukaisesta koulutuksesta suuri osa on maksullisena palvelutoimintana toteutettua työ- ja elinkeinokeskusten ja kaupungin ostamaa koulutusta. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan tähän koulutukseen osallistuminen on lisännyt maahanmuuttajien osallistumista myös opiston muuhun koulutukseen. Opistossa kansainvälisyyttä hyödynnetään monin tavoin, muun muassa ns. DUO-projektissa, jossa kielten opiskelijat muodostavat äidinkieleltään erikielisiä opiskelupareja.

Erityisteema toteutuu opistossa strategisten linjausten mukaisesti. Monikulttuurisuus on otettu huomioon henkilöstön rekrytoinnissa, mikä osoittaa opiston toimivan esimerkkinä arvojensa ja suvaitsevaisuuden puolesta. Opintoneuvontaan on panostettu - johtavilla ja päätoimisilla opettajilla on viikoittaiset neuvonta-ajat, jolloin he ovat tavattavissa opistossa. Opintoneuvonta on mahdollista myös sähköpostitse ja puhelimitse. Opisto on aktiivinen myös opiston ulkopuolella, ja sillä on monipuolinen sekä kansallinen että kansainvälinen kumppanuusverkosto. Opiston maine ja näkyvyys maahanmuuttajien opetuksessa on kansallisesti erinomaista luokkaa.

Kilpailun painopiste on vapaassa sivistystyössä. Hakemuksen kohteena olevan muun koulutuksen täytyy olla tätä tukevaa toimintaa. Kilpailun arviointiryhmä katsoo, että Vantaan aikuisopiston maahanmuuttajakoulutus on rikastanut koko opiston koulutustarjontaa ja syventänyt ja monipuolistanut opiston monikulttuurisuutta. Välillisesti opisto toteuttaa myös tärkeätä yhteiskunnallista tehtävää helpottamalla koulutuksen keinoin maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan.

- - -

Lisätietoja:
- Kansalaisopistojen laatupalkintokilpailun arviointiryhmän pj Martti Markkanen, p. 040 741 0641
- ylitarkastaja Kirsi Lähde (opetusministeriö), p. 09 160 77417