Ministeri Wallin Syrjäytymisestä hyvinvointiin -seminaarissa

"Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee" on painettu hallituksen joulukuussa hyväksymän Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kanteen. Hallitusohjelmassa on selkeä tavoite, lapsi- ja nuorisoystävällisempi Suomi. Tämä tavoite koskee jokaista lasta ja nuorta. Haaste on muuttaa meidän aikuisten toimintatapoja niin, että tuemme lasten ja nuorten kasvua entistä paremmin ja se haaste taas koskee jokaista aikuista. Haluan tässä lainata Winston Churchill:in sanoja "Sillä ei ole merkitystä, että sanomme tekevämme parhaamme. Meidän on onnistuttava tekemään se, mikä on välttämätöntä." Churchill:in sanoja kannattaa miettiä tarkkaan. Ero on sanojen ja tekojen välillä.

Olemme lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa selkeästi sanoneet mitä pitää tehdä. Nyt meidän on onnistuttava tekemään se, mikä on välttämätöntä lastemme ja nuortemme hyväksi. Mikä on siis välttämätöntä tehdä tänään, jotta Suomesta tulee lapsi- ja nuorisoystävällisempi?

Teot lasten ja nuorten hyvän elämän puolesta näkyvät kaikissa kolmessa politiikkaohjelmassa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla on kuitenkin erityinen paikka tavoitteiden toteuttamisessa.

Bästa publik,

I enlighet med regeringsprogrammet ska politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd följa upp och stöda det nya utvecklingsprogrammet för barn- och ungdomspolitiken under valperioden. Innehållet i utvecklingsprogrammet relaterar också till hälsofrämjande samt till politikprogrammen för arbete, företagande och arbetsliv. Verkställandet av utvecklingsprogrammet utvärderas årligen av statens delegation för ungdomsärenden, Nuora, i enlighet med 5 § i ungdomslagen. Regeringen ger senast under hösten 2011 riksdagen en redogörelse över hur arbetet framskridit. Utvecklingsprogrammet genomförs med stöd av rambeslut i statsrådet och sedan i budgeten genom prioriteringar och genom att omdirigera befintliga anslag. För den här ramperioden har regeringen reserverat 30,5 miljoner euro per år för förebyggande av utslagning bland ungdomar och förbättring av sysselsättningen. Av denna summa har vi nyligen fördelat 15,5 miljoner för att förebygga marginalisering bland unga och öka möjligheterna till sysselsättning.

Nuorten arjen hallintaa, kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorten työpajatoimintaan liittyen käynnistetään etsivä työ, jolla haetaan työpajoihin niitä nuoria, jotka eivät oma-aloitteisesti löydä palveluja. Etsivä nuorisotyö tuo uuden varhaisen puuttumisen elementin työpajojen työkalupakkiin. Työpajapaikka maksaa vuodessa noin 10 000 euroa. Tämä kustannus on pieni, verratuna siihen että syrjäytyminen työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset, koko elämänkaaren ajalta.

Hyvät kuulijat,

Politiikkaohjelmassa on selkeät linjaukset joita on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, lapsilähtöinen yhteiskunta, lapsiperheiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii monia toimenpiteitä. Ohjelmassa paneudutaan elämänhallintataitojen edistämiseen, koulutukseen, harrastuksiin ja lapsia ja nuoria tukevaan ympäristöön. Kansleri Jorma Sipilä analysoi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa tarkasti. Keskeinen kysymys on julkisen, kaupallisen ja järjestöllisen toiminnan yhteensovittaminen ja työvoiman ulkopuolella tehdystä välttämättömästä työstä. Vastaus kysymykseen, "Toimiiko yhteiskunta tehokkaasti arvojensa suuntaan?" on riippuvainen näkökulman valinnasta. Jos tarkastellaan esimerkiksi sitä työmäärää, joka Suomessa tehdään liikunnan ja urheilun piirissä ja puolesta, vastaisin epäröimättä "kyllä". Yhteistyö koululiikunnan lisäämiseksi on esimerkki tästä. Julkinen valta päättää opetussuunnitelmista, ja niiden paikallisesta toteuttamisesta, mutta myös yhteistyöhalukkuudestaan. Välituntien parempi käyttö yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa on mahdollista, ja silloin toimimme nimenomaan arvojen pohjalta - lasten hyväksi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on laaja kokonaisuus jossa meillä aikuisina om monta roolia niin työelämässä kun kasvattajina kotona. Haluan tänään sekä politiikkaohjelman ministeriryhmän puheenjohtajana, että urheiluministerinä keskittyä lasten ja nuorten liikunnan haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Liian monet lapset ja nuoret liikkuvat aiempaa vähemmän. Vaikka ohjattuun liikuntaan osallistuvien lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut ja yhä nuoremmat lapset osallistuvat ohjattuun liikuntaan, niin eri tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, että yhä suurempi joukko lapsista ja nuorista eivät terveytensä kannalta liiku riittävästi. Myös lasten ja nuorten terveyserot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi. Muutosta huonompaan on tapahtunut sekä liikkumisessa että ravintotottumuksissa. Yli puolet nuorista ei liiku riittävästi ja erittäin vähän liikkuvia on arvioitu olevan jopa joka viides.

Tästä syystä kaikki keinot, joilla lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä voidaan tukea, on otettava tehokkaaseen käyttöön. Tässä työssä, sekä aikuisten organisoimalla liikuntatoiminnalla, että nuorten itsensä johtamalla toiminnalla on oivat mahdollisuutensa, koska tosiasia on se, että liikunta kiinnostaa kahdeksaa lasta ja nuorta kymmenestä. Itse asiassa se on harvoja vetovoimaisia toimintoja, joiden avulla lapsiin ja nuoriin saadaan kattavaa kontaktia ja joka kykenee kilpailemaan uskottavasti laajassa merkitystulvassa.

Bästa publik,

Kansler Jorma Sipilä fäste i sitt anförande uppmärksamhet vid farorna med ett utanförskap som hänger ihop med identitet, definierad genom kultur, så som språk, religion och nation. Han pekade då på att en lösning av problem i vårt samhälle genom ökad inflyttning kan stå oss dyrare än vad som beräknats. Vi måste minnas att en utveckling mot ett mera mångkulturellt samhälle också är en global process som vi har allt skäl att gå inför med öppna ögon. Ett arbetssätt som betonar ett mångkulturellt synsätt är därför en av de viktiga pelarna i politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd.

Liikunta voi parhaimmillaan toimia välineenä esimerkiksi syrjäytymisen ja muunlaisen riskikäyttäytymisen ehkäisyssä.. Liikuntatoiminnalla ja sen ympärille muodostuvalla yhteisöllä on arvokas merkitys lapsen ja nuoren identiteetin rakennusprosessissa. Tuo kasvuympäristö voi auttaa perhettä ja koulua lapsen kasvun tukemisessa ja toimia siltana, tai ainakin sillan kannatinpilarina matkalla aikuisuuteen. Liikuntaan ja urheiluun sisältyykin huikeita mahdollisuuksia lasten ja nuorten kasvun tukemiseen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen.

Liikuntakulttuurimme pohjautuu vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Paikalliset seurat vastaavat sekä lasten ja nuorten urheilutoiminnasta että kilpa- ja huippu-urheilutoiminnasta. Tämä on Suomessa osoittautunut hyvin toimivaksi järjestelmäksi, joka varmaankin tulee säilymään pitkälle tulevaisuuteen. Kymmenien tuhansien seuratoimijoiden pyyteetön työ on ollut ja tulee olemaan liikunnan ja urheilun kehittämisen kannalta äärimmäisen arvokasta ja merkittävää. Seurojen tehtävä on tarjota liikkumismahdollisuuksia, ohjausta ja valmennusta sitä haluaville. Tällaista toimintaa haluavia on paljon, sillä yli 50 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on harrastanut tai harrastavat liikuntaa ja urheilua seuroissa.

Suomessa toteutetaan useita erittäin vähän liikkuville lapsille ja nuorille suunnattuja toimintamalleja. Osa toimintamalleista on erittäin innovatiivisia ja lapsia liikkumaan innostavia mutta hyvät toimintamallit ovat valitettavan usein jääneet paikallisiksi projekteiksi. Tässä tilanteessa on tarve koota yhteen suomalainen ja kansainvälinen ymmärrys liian vähän liikkuvista lapsista ja nuorista, sekä ennen kaikkea tieto niistä toimintatavoista, joiden avulla vähän liikkuvat lapset ja nuoret on saatu innostumaan liikkumisesta. Innostava liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden myös ravitsemustottumusten vaikuttamiseen lapsia ja nuoria innostavalla tavalla. Järjestökenttää ja muita toimijoita voitaisiin haastaa esimerkiksi politiikkaohjelman avulla hankekilpailun kautta osallistumaan tähän todella tärkeään kehittämistyöhön.

Bästa publik,

Jag har redan tidigare nämnt det mångkulturella perspektivet i politikprogrammet, på samma sätt förhåller det sig med jämställdheten mellan könen. När vi planerar reformer och hur vi skall sätta in effektiva åtgärder på bästa sätt, måste vi beakta jämställdheten och samtidigt beakta de frågor som påverkas av könstillhörigheten, av att våra unga är flickor och pojkar; att vi själva är kvinnor och män. Det här gäller inom alla samhällssektorer och på alla nivåer.

Ministerikauteni ajan pidän yhtenä keskeisenä painopisteenä lasten ja nuorten liikunnan tukemista eri muodoissa niin tytöille kuin pojille. Tulemme suuntaamaan kasvavan osuuden Veikkausvoittovaroista lasten ja nuorten liikunnan edistämiseski. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan uusia malleja liikunnan käyttöön ja hyödyntämiseen.
Opetusministeriössä pidämme tärkeänä lisätä liikunnan määrää koulupäivän aikana. Kerhot tarjoavat mahdollisuuden kokeilla eri lajeja ilman kilpailua, ja ne luovat erilaista yhteisöllisyyttä koulupäivään kuin mitä koulu itsessään tarjoaa. Tärkeää on myös muistaa, että kerhojen avulla voidaan madaltaa kynnystä lähteä mukaan liikkumaan. Kerhotoiminta kaiken kaikkiaan on tärkeää teoriapainotteisen koulupäivän rinnalla. Musiikki, kuvataiteet ja liikunta tuovat niitä identiteetin rakennuspuita, jota lapset ja nuoret tarvitsevat - ne ovat osa identiteetin vahvistamista ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ratkaisevia osia meille kaikille.