Ministeri Talvitien puhe Helsingin yliopiston vuosipäivän juhlassa 26.3.2026

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie puhui Helsingin yliopiston 386. vuosipäivän juhlassa 26.3.2026. Juhla järjestettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Arvoisa kansleri, rehtori, yliopistoyhteisön jäsenet, hyvät juhlavieraat,

On suuri kunnia ja ilo saada onnitella Helsingin yliopistoa sen 386. vuosipäivänä.

Tämä juhlapäivä on osoitus suomalaisen sivistyksen, koulutuksen ja tieteen pitkästä jatkumosta. Tämä on myös arvostuksen hetki yhteisölle, joka on vuosisatojen ajan kantanut vastuuta tiedosta, tutkimuksesta ja osaamisesta Suomessa.

Hyvä juhlayleisö, Honored guests, Ärade gäster,

Helsingin yliopiston 386 vuotinen historia on ollut hyvin poikkeuksellinen. Yliopisto on sijainnut kahdessa eri kaupungissa ja kolmessa eri maassa, ja matkan varrella yliopiston nimikin on vaihtunut useampaan otteeseen. Tämä historia muistuttaa meitä osaltaan siitä, että yliopisto on dynaaminen ja geopoliittisten virtausten keskellä elävä instituutio. Sen merkitys kasvaa vuosi vuodelta, kun tarve tutkitulle tiedolle, laadukkaalle koulutukselle, kielelliselle ja kulttuuriselle ymmärrykselle sekä vahvalle yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle vahvistuu entisestään.

At a time when we must stand up more visibly for the role of science as a pillar of democratic societies, the University of Helsinki has shown courage, foresight and commitment in acting as a responsible and influential academic community guided by its values. I thank you for this.

Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että maat, joissa demokratia on vahvaa, sijoittuvat korkealle myös mitattaessa tieteen vapautta. Näen, että avoin yhteiskunta suojaa kriittistä keskustelua ja tieteellistä kyseenalaistamista, joita molempia tarvitaan tieteen edistymiseen. Det är viktigt att försvara detta, även om öppenhet också för med sig utmaningar som vi måste möta tillsammans.

Hyvä yleisö,

Valtioneuvosto julkaisi tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan eli toimintaympäristöanalyysin viime syksynä. Sen yhteydessä tarkasteltiin erilaisten skenaarioiden avulla, millaisia kehityspolkuja lähivuosikymmenet voivat tuoda mukanaan. Skenaarioiden erot ovat huomattavia. Tietyt teemat ovat kaikissa skenaarioissa samoja ja välttämättömiä: tarvitsemme koulutus- ja osaamistason nostoa, tieteen aseman vahvistamista, tukea jatkuvaan oppimiseen, kestävän maahanmuuton edistämistä sekä digitalisaatioon ja murroksellisiin teknologioihin liittyvän kasvun mahdollistamista. Kiteytettynä: Suomi voi menestyä vain, jos se panostaa koulutukseen, osaamiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja sivistykseen.

Koska Suomi voi siis menestyä vain korkeatasoisen osaamiseen ja vahvaa tutkimukseen nojaten, koulutus- ja osaamistason nosto on meille kohtalonkysymys. Tarvitsemme siis tutkimus- ja kehitystoimintaan mutta myös riittävän määrän osaajia, niin Suomesta kuin ulkomailta.

Vaikka ajan taloudelliset raamit ovat olleet tiukat, hallitus on tehnyt parlamentaaristen TK-linjauksiin nojaten historialliset suuret panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tutkimusinfraan, kuten uuteen LUMI AI-tehtaaseen. Näillä investoinneilla haluamme vahvistaa Suomen kykyä uudistua eli rakentaa sellaista osaamista, jota tulevaisuus meiltä väistämättä vaatii.

T&K-panostuksista suurin yksittäinen osaajainvestointi on tohtorikoulutuspilotti. Pilotin myötä yliopistot ovat pystyneet palkkaamaan 1 000 uutta väitöskirjatutkijaa, tulevaa tohtoria. Uskon vahvasti, että nämä tohtorit ovat osaajia, jotka tekevät läpimurtoja, rakentavat uutta kasvua ja syventävät ymmärrystä maailmasta, joka muuttuu ympärillämme nopeasti. Tarvitsemme osaajia, jotta tavoitteemme rakentaa kestävää, korkeatasoiseen osaamiseen ja kompetenssiin perustuvaa kasvua toteutuu.

T&K-panostusten myötä sekä Suomen Akatemian että Business Finlandin tutkimus- ja kehitystoiminnan myöntövaltuudet ovat ennätyskorkealla tasolla. Tämä mahdollistaa Suomen Akatemian ja Business Finlandin aiempaa paremman ja nopeamman reagoinnin nopeastikin muuttuvan toimintaympäristön tilanteisiin. Tästä erinomainen esimerkki on Suomen Akatemian avaama Profi 9 -rahoitus yliopistoille. Se on kohdennettu tutkijoiden rekrytoimiseen maista, joissa tieteen vapaus on uhattuna, Näin voimme hyvin nopeasti ja konkreettisesti toimia tieteen vapauden puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä 50 miljoonan euron panostus osaltaan on Suomelta merkittävä viesti myös maailmalle, että Suomi seisoo tieteen vapauden puolella.

Lisäksi se on myös osoitus siitä, että Suomessa toimijuus tällaisissa asioissa on aidosti akateemisella kentällä, kuten Suomen Akatemialla ja yliopistoille. Viime keväänä nimittäin lähes päivittäin minulta kysyttiin, mitä aion ja mitä hallitus aikoo tehdä houkutellakseen tutkijoita erityisesti tietyistä maista, jossa tieteen vapautta haastettiin. Totesin, että tällaisissa asioissa ei pidä olla valtion olla toimijana vaan olemme osoittaneet rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan ja on tärkeää, että Suomessa toimijuus on akateemisella kentällä.

Honored guests, Ärade gäster,

It is clear that in the future we will continue to need experts from many fields, from Finland and from abroad.

Kansainvälinen osaaminen on merkittävä voimavara maamme taloudelle, tutkimukselle ja innovaatioille. Jotta kaikki osaajat voisivat rakentaa tulevaisuuttaan juuri Suomessa, on meidän pystyttävä tarjoamaan apua ja tukea arjen kieli- ja kulttuuritaidoissa - jotta on mahdollisuus kokea Suomi viihtyisänä ja turvallisena ympäristönä ja kotina, ei vain työpaikkana. Kieli ei ole vain viestin väline, vaan sen on avain osallistumiseen, verkostoihin ja kulttuuriseen ymmärrykseen.

Att lära sig svenska eller finska är ofta en praktisk förutsättning för en enklare integration, även om det i många branscher redan i dag är möjligt att få jobb på engelska. Starkare kunskaper i svenska eller finska öppnar ändå fler möjligheter, inte bara på arbetsmarknaden utan också i vardagen och i samhället.

Esimerkiksi tekniikan alalla on jo pitkään työllistynyt englannin kielellä, joka on monissa yrityksissä työskentelykieli. Toimin aiemmin Tekniikan Akateemisten hallituksen puheenjohtajana ja teimme kyselyn ulkomaalaistaustaisille jäsenille, millaisia palveluita he haluaisivat ja tarvitsevat. Yllätyimme, miten moni toivoi mahdollisuuksia suomen kielen opetukseen. Erilaiset työyhteisöt ottivat toiveesta kiinni ja sopivat, että esimerkiksi kahvihetkien kieli muuttui suomeksi, jotta kieltä pystyi oppimaan tutussa ja turvallisessa työyhteisössä. Aina ratkaisut eivät tarvitse isoja satsauksia tai muutoksia vaan ymmärrystä ja tahtoa toimia.

Tässä kielikokonaisuudessa Helsingin yliopiston yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa vetämä Kielibuusti-hanke on merkittävä toimija. Olemme opetus- ja kulttuuriministeriönä rahoittaneet hanketta. On hienoa, että hankkeessa mukana olevat korkeakoulut ovat yhteistyössä koko suomalaisen korkeakoulukentän kanssa onnistuneet kehittämään malleja, joilla edistetään monipuolisesti korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien suomen ja ruotsin kielen oppimista ja sen opettamista erilaisin mahdollisuuksin. On tärkeää, että Helsingin yliopisto on tuonut konkreettisia ratkaisuja kielen oppimisen tueksi. Esimerkiksi kielituetuissa varhaiskasvatuksen opinnoissa, ja miten se tukee laajempia kielitaidon kehittymisen tavoitteita.

Hyvät ylimmän opetuksen ja tieteen ystävät,

Suomalaiselle yhteiskunnalle vahvan perustan antaa maamme perustuslaki - jossa myös tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Tieteen vapaudella tarkoitetaan paitsi tutkijan rajoittamatonta vapautta valita tutkimusaiheensa ja -kysymyksensä, muodostaa tutkimusaineistoja ja kehittää tutkimusmenetelmiä myös kyseenalaistaa yleisesti totena pidettyjä tietoja ja tulkintoja ilman pelkoa työnantajansa, julkisen vallan tai muun merkittävän toimijan painostus- tai rangaistustoimenpiteistä tai muista kielteisistä seurauksista. Tieteen vapauteen kuuluu olennaisesti myös mahdollisuus julkaista ja levittää tutkimuksen tuloksia.

Hyvä juhlayleisö,

Käynnistin viime keväänä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöskentelyn eli tavoitteet vuodelle 2040 ja asetin ohjausryhmän, jossa on edustettuna niin Unifi, Arene, Suomen Akatemia, Business Finland kuin Akava, STTK ja elinkeinoelämä sekä opiskelijajärjestöt. Ohjausryhmän johdolla, useaan datapohjaan ja verkkokyselyyn nojaten, olemme rakentaneet yhdessä korkeakoulujen kanssa vuoteen 2040 ulottuvaa visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle.  Visioprosessin keskeinen viesti kuuluu: toimintaympäristö muuttuu, mutta osaamiseen ja tutkittuun tietoon, tieteen ja taiteen vapauteen, sivistykseen ja demokratiaan nojaava Suomi on koulutuksen kärkimaa myös 2040.

Aloitimme vision valmistelun keväällä 2025. Sen tavoitteena on luoda yhteinen käsitys siitä, miltä suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus näyttävät vuonna 2040. Yhteisellä visiolla vastaamme maailman ja yhteiskunnan muutoksiin sekä luomme haluamaamme tulevaisuutta. Yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja sidosryhmien kanssa olemme muodostaneet jaetun tilannekuvan ja viime viikon ohjausryhmässä viimeistelimme tavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Myös parlamentaarinen seurantaryhmä on toiminut visiotyöskentelyssä eli työllämme on kaikkien eduskuntaryhmien tuki.

Tänään aamulla pidimme webinaarin, ja vision tavoitteet ja toimenpidekokonaisuus ovat nyt muutaman viikon kommentointikierroksella. Kommentteja työstämme huhtikuun lopun ja toukokuun ohjausryhmässä, joten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio ja tavoitteet vuodelle 2040 olisivat valmiina alkukesällä.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia visiotyöhön osallistuneita ja kutsua teitä kertomaan kommenttinne luonnoksesta tulevien viikkojen aikana. Ja mikä tärkeintä: visiota ei vain ole tehdä yhdessä – vaan tavoitteena on myös toteuttaa sitä yhdessä – joten siinä onnistumiseen tarvitaan meitä kaikkia.

Hyvä juhlaväki,

Koulutus ja tutkimus vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kyky luovaan ja kriittiseen ajatteluun ja monenlaisten ongelmien ratkaisuun on elintärkeä. Kansainvälinen demokratiakehitys herättää huolta. Kysymys on laajemmasta sivistyksen ja edistyksen kriisistä. Sivistys luo jatkuvuutta ja avaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia demokraattisen päätöksenteon pohjaksi. Samalla koulutus ja tutkimus auttavat meitä sopeutumaan muuttuviin uhkiin, teknologisiin murroksiin ja työelämän uusiin tarpeisiin. Sopeutuminen onnistuu, kun korkeakoulutus ja tutkimus luovat uutta ja juuri tämä on tiede- ja sivistysyhteiskunnan suurin voimavara.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun merkitystä ei voi korostaa. Laadukas koulutus luo kaikille hyvän pohjan - rakentaa kestävämpää maailmaan, toimivaa ja sujuvaa arkea sekä hyvinvointia ja myös parempaa työelämää.

Ilmaston ja ympäristön muutos, väestön ikääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu sekä Euroopassa käytävä Venäjän hyökkäyssota haastavat hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta ja rakenteita. Ratkaisujen on oltava kestäviä, innovatiivisia ja kansainvälisiä. Suomen on jatkossakin oltava puhtaan energian ja vihreän siirtymän kärkimaa edelläkävijä ja tässäkin korkeakoulut ovat avainasemassa.

Kestävä tulevaisuuden rakentaminen edellyttää paitsi ekologista myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Kestävä kehitys on kuin kolmijalkainen tuoli, jossa jokaisella jalalla on yhtä tärkeä rooli eikä mitään niistä, ekologista, sosiaalista tai taloudellista puolta ei saa unohtaa. Korkeakouluyhteisöt vaikuttavat tähän kehitykseen muun muassa tutkitulla tiedolla, laadukkaalla koulutuksella, monitieteellisyydellä sekä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Yhteiskunnalliset haasteet ylittävät tieteenalarajoja, ja siksi yhteistyö on pienen maan supervoima. Meidän on kyettävä näkemään kilpailijat kumppaneina ja vahvistettava sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyötä ja kumppanuuksiamme.

Arvoisat kuulijat,

Geopoliittiset jännitteet ja vastakkainasettelut haastavat yhteiskuntaamme ja erityisesti vapaaseen, avoimeen tieteeseen nojaavaa korkeakoulusektoria monin tavoin.

Samaan aikaan kilpailu osaajista kiihtyy maailmanlaajuisesti. Tähän kokonaisuuteen vastataksemme on toiminnan oltava niin avointa ja vastuullista kuin mahdollista, ja yhteistyötä on vahvistettava erityisesti sellaisten toimijoiden kanssa, jotka jakavat samat arvot ja tavoitteet. Mutta emme voi tukeutua vain näihin yhteistyökumppaneihin. Meidän on luotava toimintatavat, joiden avulla yhteistyö myös muiden maiden toimijoiden kanssa on mahdollista.

Nostan esiin toimia, joita olemme vahvistaneet tutkimuksen turvallisuuden näkökulmasta niin ministeriössä, kansallisesti yhdessä toimijoiden kanssa ja kansainvälisesti.

Haluan tässä yhteydessä myös kiittää Helsingin yliopistoa edelläkävijyydestä tutkimuksen turvallisuuden kysymyksissä. Olette luoneet käytäntöjä ja malleja, jotka auttavat luomaan yhteyksiä ja yhteistyötä ympäri maailmaa.

Olemme kansallisesti tehneet tarvittavia toimenpiteitä, kuten päivitimme esimerkiksi Suomen Akatemian lainsäädäntöä. Päivityksen myötä Akatemialle osoitettuihin rahoitushakemuksiin liitetään tutkimushankkeen riskienarviointi ja riskien hallinnan suunnitelma. Näin ollen Akatemialla on mahdollisuus jättää rahoittamatta hankkeita, joissa jäännösriski arvioidaan liian suureksi. On muistettava, että Akatemian rooli täydentää tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden roolia tutkimuksen turvallisuuden varmistamisessa.

Tätä hallituskaudesta on lähes kolme vuotta takana. Ensi huhtikuussa on eduskuntavaalit. On hyvä jo pohtia, millaisia viestejä on syytä nostaa esiin myös tutkimuksen turvallisuudesta. Pidän tärkeänä, että jatkossa pystyisimme yhdenmukaistamaan ministeriöiden vastuullisen kansainvälisyyden ja tutkimusturvallisuuden politiikat ja käytännöt. Tämä loisi toimijoille johdonmukaisia ja kestäviä viestejä, joita on toivottu.

Kansainvälisessä yhteistyössä haemme kumppaneita, joiden kanssa voimme käydä dialogia tutkimuksen turvallisuudesta ja vahvistaa sitä kansallisella tasolla. Neuvoston suositukset tutkimuksen turvallisuudesta ohjaavat ja tukevat meitäkin. Olemme ylpeitä siitä, että Euroopan komission helmikuun lopulla julkaisemassa tutkimuksen turvallisuuden monitorointiraportissa jo aiemmin mainitsemani Helsingin yliopiston riskityökalu on nostettu yhdeksi hyväksi käytännöksi Euroopan tasolla.

Hyvä juhlayleisö,

Tapa, jolla puhumme tulevaisuudesta, muovaa sitä. Tarvitsemme rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, kykyä toimia murroksen keskellä ja halua tehdä tekoja, jotka rakentavat parempaa huomista. Tarvitsemme myös uskoa ja luottamusta – luottamusta siihen, että ihminen osaa, yhteiskunta toimii, ja että tiede ja korkeakoulutus näyttävät suuntaa.

Tätä luottamusta Helsingin yliopisto rakentaa joka päivä tutkimuksellaan, opetuksellaan ja laajoilla yhteistyöverkostoillaan.
Haluan lopuksi kiittää teitä kaikkia siitä työstä, jota teette Suomen osaamisen vahvistamiseksi. Teidän työnne varaan on hyvä nojata.

Till sist vill jag tacka er alla för det arbete ni gör för att stärka kunnandet i Finland. Det är ett arbete vi tryggt kan stödja oss mot.

Finally, I would like to thank all of you for the work you do to strengthen knowledge and expertise in Finland. Your work gives us a strong foundation.

Lämpimät onnentoivotukset Helsingin yliopistolle sen 386. vuosipäivänä – ja menestystä tulevaisuuteen!

Kiitos!