Ministeri Sarkomaa: Suomen kilpailukyky turvataan panostamalla tutkimukseen
Opetusministeri Sari Sarkomaa pitää tiedettä ja tutkimusta merkittävinä tekijöinä toteutettaessa uuden hallituksen tavoitteita ja linjauksia. - Tutkimusjärjestelmän kehittäminen ja tutkimuspanostusten kohdennettu lisääminen on vastaisuudessakin taloudellisen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta aivan keskeistä. Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä vain luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa, Sarkomaa korosti opetusministeriön ja Suomen Akatemian Tiedefoorumissa keskiviikkona.
Sarkomaa totesi, että tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen on välttämätöntä Suomen menestyksen jatkumiseksi. Erityisesti yliopistolaitosta uudistetaan tavalla, jota Sarkomaa kuvasi historialliseksi. - Yliopistojen hallinnollisen aseman uudistamisen, rakenteellisen kehittämisen ja perusrahoituksen noston kautta hallitus tähtää tutkimuksen ja opetuksen laadun kehittämiseen ja siihen, että Suomessa on entistä paremmat mahdollisuudet tehdä kansainväliseen kärkeen ulottuvaa huippututkimusta, Sarkomaa sanoi.
Hallitusohjelmassa on Sarkomaan mukaan merkittäviä linjauksia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. - Tavoite nostaa t&k-rahoituksen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on selkeä osoitus siitä, että hallitus on sitoutunut t&k-järjestelmän rahoituksen parantamiseen. Olen myös hyvin iloinen siitä, että hallitusohjelmassa todetaan yksiselitteisesti, että merkittävä osa valtion omaisuuden myyntituloista voidaan käyttää osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin, Sarkomaa totesi.
- Innovaatioiden merkitys korostuu ohjelmassa, mutta on luonnollisesti selvää, että kestävä menestys edellyttää laajaa ja monipuolista perustutkimusta, laadukasta tutkijankoulutusta sekä kannustavaa ja ennakoitavissa olevaa tutkijanurajärjestelmää. Aiomme johdonmukaisesti panostaa siihen, että tämä perusta on kunnossa, Sarkomaa lupasi.
Suomelta puuttuu Sarkomaan mielestä määrätietoinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka ja panostukset tutkimusinfrastruktuureihin, minkä vuoksi suomalaistutkijoiden työvälineet ovat olleet heikommat kuin johtavissa tutkimusmaissa. - Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vaatii sekä olemassa olevien infrastruktuurien käytön tehostamista eri organisaatioiden ja eri sektorien yhteistyönä että koordinoituja panostuksia uusiin infrastruktuureihin. Opetusministeriön asettama, useita hallinnonaloja kattava työryhmä valmistelee ehdotuksia kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuripolitiikaksi. Odotan tältä työtä paljon, Sarkomaa sanoi.