Ministeri Karpela: Nuorisotyölain uudistus on osa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan nuorisotyölain kokonaisuudistus on kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeinen osa. Lakiuudistuksen yhteydessä pyritään luomaan uusia hallinnollisia käytäntöjä, joiden kautta kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa aikaisempaa tehokkaammin yhteiskunnan kehittämiseen. - Luonnos uudeksi nuorisotyölaiksi ja sen perusteluiksi valmistuu syksyksi, ja luonnos tulee vielä kokonaisuutena avoimeen keskusteluun ennen asian käsittelyä valtioneuvostossa, sanoi kulttuuriministeri Karpela puhuessaan Nuoret ja verkottuva demokratia -seminaarissa torstaina Helsingissä.Kulttuuriministeri Karpelan mielestä nuorisotyölain kokonaisuudistus on hyvä esimerkki uudentyyppisestä lainvalmistelutyöstä, johon nuoret, nuorisojärjestöt, nuorisotyöntekijät ja tutkijat sekä kaikki nuorisotyöstä kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. - Uusi työtapa on aikaisempaa monimuotoisempi ja työläämpi. Se on myös avoin kritiikille. Uusi työtapa lisää demokratiaa ja takaa siksi paremman lopputuloksen.Kulttuuriministeri totesikin, että opetusministeriö on viime vuosina tukenut monin tavoin uuden teknologian hyödyntämistä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Monet hyödylliset teknologiasovellukset ovat saaneet alkunsa ruohonjuuritasolta ja kehittyneet jo vakiintuneiksi toimintamuodoiksi. Esimerkkinä ministeri mainitsi valtikka.net:in, Tampereen Lasten parlamentti -toiminnan ja Helsingin Nuorten äänen. - Myös valtionhallinnossa on kehitetty uusia osallistumisen välineitä kansalaisille. Valtioneuvoston otakantaa.fi -kansalaisfoorumi on edennyt toiseen kehittämisversioon. Hallitusohjelman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan sisältyy tavoite kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisesta ja vaikuttamisesta asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Uusi teknologia antaa mahdollisuuksia tämän tavoitteen saavuttamiseen. Karpela muistutti, että teknologiasovellusten lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleenkin henkilökohtaista kasvokkain tapahtuvaa ajatustenvaihtoa.