Ministeri Haatainen: Yliopistokeskuksille lisärahoitusta vuodelle 2004

- Yliopistojen aluevaikutuksia vahvistetaan kuuden yliopistokeskuksen - Kajaanin, Kokkolan, Lahden, Mikkelin, Porin ja Seinäjoen - toimintaa kehittämällä. Yliopistokeskusten sateenvarjo-organisaation kautta eri yksiköt pyritään saattamaan yhteistyöhön, joka monipuolistaa ja laaja-alaistaa alueellista koulutustarjontaa ja luo edellytyksiä poikkitieteelliselle tutkimustoiminnalle. Alueellisia yliopistokeskuksia ei perusteta lisää, vaan nykyiset kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, joilla on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatutaso, sanoi opetusministeri Tuula Haatainen Seinäjoen yliopistokeskuksen avajaisissa. - Vuoden 2004 talousarvioon sisältyvä 3 milj. euron lisärahoitus jaetaan tasan kuuden yliopistokeskuksen kesken ja kohdennetaan oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yliopistoilta on pyydetty hanke-esitykset helmikuun aikana ja päätökset tehdään yliopistojen kanssa huhtikuussa käytävissä tulosneuvotteluissa. Rahoituksella vahvistetaan yliopistokeskusten toimintaedellytyksiä. Koska kysymyksessä on kertaluontoinen määräraha, tarkoituksena ei ole aloittaa sellaisia uusia koulutusohjelmia, joiden määrärahavaikutukset ulottuisivat lähivuosille. Tämän lisäksi yliopistot voivat entiseen tapaan esittää niin yliopistokeskuksia kuin muutakin alueellista toimintaansa koskevia hankkeita kevään tulosneuvotteluissa.- Opetusministeriö on osaltaan linjannut myös yliopistokeskusten kehittämistavoitteita. Yliopistokeskukset on perustettu alueellisin perustein, joten niiden koulutus- ja tutkimustoiminnan tulee tapahtua vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Ministeri Haatainen painotti yliopistokeskusten toiminnan laatua. - Olennaista on, että emoyliopistojen ote toiminnassa on riittävän vahva niin koulutussisältöjen, hallinnon kuin rahoituksen ohjauksenkin osalta. Vain näin voidaan turvata koulutus- ja tutkimustoiminnan kansainvälisesti kilpailukykyinen laatu, joka on alueiden menestymisen ehdoton edellytys. On myös syytä muistaa, että korkeakoulujen alueellisen toiminnan osalta suositaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti yhteisrahoitteista toimintamallia, jossa valtiovallan rahoituksen rinnalla alueen oma rahoituspanos on merkittävä. Erityisesti infrastruktuurin kehittämisessä on hyödynnettävä alueen rahoitusta.- Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa tukevat osaltaan alueella toimiva vahva ammattikorkeakoulu ja elintarvikealan ja älytekniikan osaamiskeskukset. Olennaista hankkeen kannalta on, että sen taustalla on ollut myös Etelä-Pohjanmaan alueen eri toimijoiden varaukseton tuki. Rahoitus on muodostunut Etelä-Pohjanmaan liiton, TE-keskuksen, sairaanhoitopiirin rahoituksen, rakennerahastovarojen ja korkeakoulujen rahoituksen lisäksi alueen yritysten rahoituksesta. - Lähes täsmälleen kuukauden päästä Seinäjoen yliopistokeskuksen asioita käsitellään tulosneuvotteluja valmistelevassa kokouksessa opetusministeriössä. Yliopistokeskuksen kehittämisessä tärkeiksi nousevat asiat tulevat sitten aikanaan esiin opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa. Näissä yliopistokeskusta edustavat yliopistolliset toimijat: yliopistokeskuksen koordinaatiosta vastaava Tampereen yliopisto sekä Helsingin ja Vaasan yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto ja Sibelius-Akatemia. On tärkeää, että meille opetusministeriöön välittyy käsitys alueen yhdestä ja yhteisestä tahtotilasta.