Mihin menet Kiina?
Kaksi koronavuotta takana eikä Kiinassa näy loppua. Pekingissä pelätään Shanghain kohtaloa, ja sen vuoksi ensin suljettiin ravintolat, sitten muutkin palvelut ruokakauppoja lukuun ottamatta, ihmiset kehotettiin etätöihin ja aloitettiin valtaisat massatestaukset. Pekingin vilkas liikenne on hiljentynyt, mutta miltei joka kadun kulmassa on testipiste, joissa kaupunkilaiset jonottavat jokapäiväisiin testeihin. Asuinalueita suljetaan sitä mukaa, kun tapauksia ilmenee ja tuntuu, että välillä niitä unohdetaan avata, vaikka tilanne olisi jo rauhoittunut.
Vuoden 2022 alku onkin ollut raskas näiden suurkaupunkien kiinalaisille. Shanghaissa suuri osa kaupunkia on ollut lukkojen takana jo kuutisen viikkoa, Pekingissäkin osa jo nelisen viikkoa. Tyytymättömyys on kasvanut, sillä Kiinan nolla-toleranssipolitiikka covidin suhteen ei ennusta nopeaa muutosta. Epävirallisten tietojen mukaan kiinnostus ulkomailla opiskeluun tai ulkomaille muuttoon on kasvanut yli 30% viime viikkoina. Study-in-Finland kanavat Kiinan sosiaalisessa mediassa ovat suositumpia kuin koskaan aiemmin. Tyrmistystä aiheutti viime viikolla levinnyt tieto, että Kiina vaikeuttaa kansalaistensa passien saantia osana covid-politiikkaansa. Viranomaiset ovat sen jälkeen ilmoittaneet, että matkustaminen onnistuu jatkossakin ”hyvistä syistä”. Monilla kansalaisilla passin voimassaoloaika on joka tapauksessa umpeutunut covidin aikana.
Kahdessa vuodessa jo valmiiksi sisäänpäin kääntynyt maa, jossa internet ja ulkomainen mediasaatavuus ovat kontrollin kohteina, on sulkeutunut entisestään, kun kanssakäyminen muun maailman kanssa on hyytynyt. Matkustaminen Kiinaan on ollut käytännössä mahdotonta ilman, että asut täällä pysyvästi ja/tai matkustamisen syyt ovat muuten erityisen tärkeitä.
Taloudessa puhutaan paljon siitä, kuinka Kiina on jo jonkin aikaa ollut muuttamassa painopistettään talouskasvusta talouskontrolliin ainakin kolmella eri tavalla: vähentämällä riippuvuuttaan ulkomaista ja ulkomaalaisista yrityksistä erityisesti kriittisen teknologian alueella, helpottamalla kotimaisten yritysten menestystä kotimarkkinoilla ja siirtämällä tätä vaikutusvaltaa kansainväliseksi kilpailukyvyksi. Samaa kehitystä on havaittavissa myös korkeakoulutuksessa: katsotaan sisäänpäin omiin kilpailukykyisiin yliopistoihin ja ulkomainen koulutus linkitetään osaksi kotimaista koulutusta yhteistutkintojen muodossa jne.
Kiina katsoo sisäänpäin, ja viimeisin ilmiö on useiden kiinalaisten yliopistojen ilmoitus jättäytyä kansainvälisten rankingien ulkopuolelle. Syyksi annetaan, ettei Kiinaa voi arvioida ulkopuolelta määriteltyjen standardien mukaisesti – tällöin kiinalaiset erityispiirteet jäävät huomiomatta. Rankingien ongelmallisuus on tuttua kaikille korkeakoulumaailmassa toimiville, mutta parempien vaihtoehtojen puutteessa, ne hyväksytään. Korkeakoulun oma ilmoitus erinomaisuudesta ei oikein riitä kansainvälisille kumppaneille tai opiskelijoille.
Kiinan post-covid aikakausi antaa vielä odottaa itseään. Millainen suurvalta pitkän covid-sulun alta paljastuu?
Teksti: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Team Finland Knowledge-erityisasiantuntija Mari-Anna Suurmunne, jonka asemapaikka on Peking.
Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.