Mediakasvatus keskeinen keino lasten suojelemisessa väkivaltaviihteeltä

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan koolle kutsumaan keskustelutilaisuuteen väkivaltaviihteen rajoittamisesta osallistui kolmekymmentä media-alan, viranomaistahojen ja lastensuojelun edustajaa. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on luoda pohjaa hallitusohjelmaan sisältyvälle toimintaohjelmalle, jolla rajoitetaan lapsille suunnattua väkivaltaviihdettä. Keskustelussa arvioitiin nykyistä viestinnän sisältöjen tilannetta alaikäisten suojelun kannalta ja käytännössä esiintyviä ongelmia ja ongelmatilanteita.

Alaikäisille haitallisia mediasisältöjä säännellään Suomessa elokuvien, videoiden sekä video- ja tietokonepelien osalta kuvaohjelmien tarkastamisesta annetussa laissa. Lain mukaan asetetaan yleisölle levitettävään aineistoon ikärajat. Lapsille sopimattomien ohjelmien sijoittelua televisio-ohjelmistoon säännellään televisio- ja radiolaissa.

- Tilanne on toistaiseksi pysynyt jotenkin hallinnassa. Pahimpana uhkana näen teknologian vääjäämättömän kehityksen, jonka seurauksena toistaiseksi näköpiirissä ja hallinnassa oleva aineisto karkaa käsistämme globaaleihin digitaalisiin verkkoihin; ulkomailta tänne tulevaan aineistoon kansallinen lainsäädäntömme ei käytännössä ulotu, sanoi ministeri Karpela avauspuheessaan.

- Lainsäädännöllä voidaan luoda puitteet haitallisten sisältöjen saatavuuden ehkäisemiseksi. Toimiva järjestelmä edellyttää kuitenkin eri osapuolien myötävaikutusta. Vastuu lasten ja nuorten mediakäytöstä lankeaa perheille ja muille kasvattajille. Mediakasvatus koulussa on todennäköisesti vaikuttavin kodin ulkopuolinen keino torjua haitallisten mediasisältöjen vaikutuksia.

Tekniikan kehittyessä sähköisen viestinnän välineet yhdentyvät, mikä merkitsee sitä, että samoja sisältöjä voi välittää eri viestimissä. Esimerkiksi Internetin ja matkapuhelimen kautta voidaan välittää TV-ohjelmaa, elokuvia ja pelejä. Keskustelussa todettiin, että tulisi pyrkiä välineneutraaliin sääntelyyn. Samantapaisia sisältöjä tulisi kohdella samoin välineestä riippumatta.

Perustuslaki antaa mahdollisuudet esimerkiksi ennakkotarkastukseen vain lastensuojelullisin perustein. Sananvapaus on turvattu perustuslaissa. Sananvapauden rajoituksia voidaan lainsäädännössä tehdä ainoastaan lastensuojelullisin perustein. Uusi mediaympäristö on globaali, joten tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä sopimuksia.

Keskustelussa painottuivat kieltojen ja rajoitusten sijasta vahvasti myönteiset keinot, kuten koulutus, tiedotus, valistus ja mediakasvatus. Hyvänä keinona tuotiin esiin kotimaisen lasten elokuvan ja tv-ohjelmien tuotannon ja tarjonnan lisääminen. Myös itsesääntelyä korostettiin. Suomessa televisiotoiminnassa ja video- ja tv-pelien markkinoilla on hyviä kokemuksia itsesääntelystä. Keskustelua syntyi myös siitä, onko kolme suurimman tv-yhtiön keskenään sopima lapsille haitallisten ohjelmien lähetysaikaraja kello 21 sopiva, vai pitäisikö sitä myöhentää. "Pyöreän pöydän keskustelupiiri" kokoontuu seuraavan kerran vuoden loppupuolella. Sitä ennen järjestetään työkokouksia alan tutkijoiden ja viestintäkasvatuksen asiantuntijoiden kesken. Keskustelussa todettiin myös, että on syytä selvittää muiden maiden toimenpiteitä lapsille suunnatun väkivaltaviihteen rajoittamiseksi.

Tilaisuudessa julkistettiin opetusministeriön toimeksiannosta laadittu muistio: Arviointi kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lainsäädännön toteutumisesta sekä alan kehitystoimista Euroopassa.

_ _ _

Lisätietoja:

- johtaja Jukka Liedes puh. (09)160 77481, 040 543 0333

- ylitarkastaja Kristina Hautala-Kajos, puh. (09)160 77218, 040 722 1322

> > Muistio