Marianne Huusko – koulutusviennin ladunavaaja

Koulutusviennin suurlähettiläällä Marianne Huuskolla on vastuullaan haastava tehtävä: miten Suomen vahvin brändi ulkomailla muutetaan menestyväksi liiketoiminnaksi?

Miten suomalainen koulutusosaaminen pystyttäisiin muuttamaan vientituloiksi?

Kiperää kysymystä on pohtinut koulutusviennin suurlähettiläänä syyskuussa aloittanut Marianne Huusko. Hän on tiedettävästi maailman ensimmäinen suurlähettiläs, joka keskittyy kokopäiväisesti koulutusviennin kehittämiseen.

- Idea uuden suurlähettilästehtävän perustamisesta tuli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäseltä. Hän huomasi matkustaessaan, että Suomen vahvin brändi ulkomailla on nimenomaan hyvälaatuisuudestaan ja tasa-arvoisuudestaan tunnettu koulutus, Huusko kertoo.

Mykkäsen havainto ei ole aivan uusi. Suomalaiset ovat menestyneet 2000-luvulla Pisa-testeissä, ja suomalaisten opettajankoulutusta ihastellaan maailmalla yhtä runsaasti kuin esimerkiksi äitiyspakkausta. Vahvasta brändistä ja kysynnästä huolimatta Suomi ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan vientimahdollisuuksiin niin tehokkaasti kuin olisi toivottu.

Huuskon tehtävänä on siis puhaltaa lisää happea orastavaan liekkiin.

Mikä koulutusvienti?

Mistä oikeastaan puhumme, kun aiheena on koulutusvienti?

Opetus- ja kulttuuriministeriön lavean määritelmän mukaan ”koulutusvienniksi voidaan lukea kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa”.

Huuskon mukaan koulutusvienti hajaantuu todella moneen suuntaan, koska esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja korkeakoulutuksessa puhutaan aivan erilaisista asioista.

- Maailmalla dominoivin muoto on korkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus. Tällä alalla liikkuu suurimmat rahamäärät, mutta samalla se on kaikkein kilpailluin ala, Huusko selventää.

Korkeakoulututkintojen lisäksi puhutaan paljon oppimisympäristöistä:

- On yrityksiä, jotka tekevät terveellisiä ja turvallisia koulurakennuksia. Ja tietysti koko digipuoli: maailmalla on kasvava kysyntä digitaalisista oppimisympäristöistä, oppimispeleistä ja perinteisemmistä oppimismateriaaleista. Suomesta löytyy näistä kaikista esimerkkejä.

Suuret haasteet, mutta suurempi potentiaali

Marianne Huuskon mielestä koulutusviennin suurin haaste on isojen periaatteiden tuotteistaminen ja markkinointi.

- Miten esimerkiksi opettajankoulutuksesta kehitetään tuote tai palvelu, jota voidaan viedä muualle. Näiden kysymysten kanssa meidän yrityksemme kamppailevat päivittäin.

Vaikealta kuulostaviin haasteisiin kannattaa kuitenkin miettiä ratkaisuja yhdessä, koska koulutusviennin tulevaisuuden potentiaali on merkittävä. Huuskon mukaan eri maiden vakiintuneet koulutusjärjestelmät kokevat samanlaisen murroksen, joka on ravistellut muitakin aloja maailmalla: asiakaslähtöisyys, digitalisaatio ja kehittyvien maiden nuorentuva väestörakenne tarjoavat vientimahdollisuuksia Suomen kaltaiselle koulutuksen kärkimaalle.

Myös nykyinen hallitus on huomannut edellä kuvatut mahdollisuudet.

- Hallitusohjelmassa asetettiin selvä tavoite kasvattaa koulutusvientiä 260 miljoonasta 350 miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä. Ainakin nyt näyttää siltä, että hallitus on tarmokkaasti toteuttanut suunnitelmaa omalta osaltaan – esimerkiksi lukukausimaksujen käyttöönotto EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille antaa suomalaisille korkeakouluille mahdollisuuden laajentaa tarjontaa vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa, Huusko kertoo.

Koordinaattori ja myyntitykki

Huuskon oma rooli koulutusviennin suurlähettiläänä tulee olemaan yhdistelmä koordinaattorin ja myyntitykin työtä.

Koordinaattorin roolissa Huusko toimii yhdistävänä henkilönä ulkoministeriön, ulkomaanedustustojen, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, muiden sidosryhmien – ja tietysti yritysten välillä. Monisäikeisen Team Finland -verkoston koordinointi ei Huuskoa huoleta. Aikaisemmassa tehtävässään Suomen toisena EU-suurlähettiläänä hän teki päivittäin koko valtionhallinnon laajuista työtä.

- Uskon, että minulla on Team Finlandille annettavaa, koska olen tottunut tekemään työtä, jossa ulkoministeriö ei ole ainut toimija. Tiedän, miten tällaisissa verkostoissa luovitaan ja saadaan asioita aikaiseksi, Huusko tiivistää.

Myyntitykin roolissa Huusko osallistuu keskeisten ministerien kanssa vienninedistämismatkoille. Syyskuun lopussa Huusko osallistui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkäsen johtamalle Team Finland -matkalle Egyptiin. Lokakuun alussa on vuorossa matka Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen johtaman valtuuskunnan mukana.

- Vienninedistämismatkoilla avataan ovia suomalaisille yrityksille ulkomailla ja vahvistetaan ulkomaisten tahojen luottamusta – pelkistetysti näytetään, että suomalainen hallinto luottaa näihin yrityksiin, miksette tekin.

Vuorovaikutusta ja menestyvää liiketoimintaa

Huusko muistuttaa, että varsin harvoissa tapauksissa koulutusvienti tarkoittaa nykyisin sitä, että pyritään myymään suoraan jotain tuotetta ulkomaille. Tavoitteena on pikemminkin pyrkiä vuorovaikutukseen, jonka perusteella hahmottuu kohdemaan tarpeet.

- Koulutusviennissä on pohjimmiltaan kyse siitä, että koulutuksen taso voi parantua, kun ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tämä tekee koulutusviennin määrittelemisestä vaikeaa: missä vaiheessa kansainvälinen vuorovaikutus ja verkostoituminen muuttuvat vienniksi, ja mikä arvo pitää antaa sille, että suomalainen korkeakoulu pääsee mukaan korkeatasoisiin verkostoihin. Koulutusvientiä ei siis kannata rajata liian tarkasti.

- Loputtoman sinisilmäisiä ei kuitenkaan kannata olla, että opastaisimme muita hyvää hyvyyttämme. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa menestyvää liiketoimintaa, Huusko sanoo.

Topi Houni

Kirjoittaja toimii korkeakouluharjoittelijana ulkoministeriön ajankohtaisviestinnässä.