Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä merkittäviä alueellisia eroja

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 14.12.2022 12.00
Uutinen

Peruskoulun 5. ja 8. luokkalaisten fyysinen toimintakyky on pysynyt edellisvuoden tasolla – noin 40 prosentilla oppilaista toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen, selviää vuoden 2022 Move!-mittauksista. Tuloksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Lasten ja nuorten toimintakykyä ja liikkumista on tärkeä edistää jatkossa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyönä.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5. ja 8. luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja. 

Syksyn 2022 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin noin 107 000 oppilaan mittaustulokset. Syksyn Move!-mittausten keskeiset tulokset ja havainnot ovat:

  • Valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Valtakunnallinen tilanne on pysynyt edellisvuoden tasolla ja muutokset edelliseen vuoteen ovat pieniä.
  • Tuloksissa on merkittävää vaihtelua sekä kuntien että hyvinvointialueiden välillä. Maaseutumaisissa kunnissa on kaupunkimaisia kuntia enemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. 
  • Länsi-Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä viides- että kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla valtakunnallisia tuloksia parempia. Helsingin kokonaistulokset olivat erityisesti poikien osalta merkittävästi valtakunnallisia tuloksia parempia.
  • Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tulokset ovat sekä viides- että kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla valtakunnallisia tuloksia heikompia.

”Alueelliset erot fyysisessä toimintakyvyssä voivat johtua esimerkiksi siitä, että kaupungeissa on enemmän liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksia oppilaiden lähiympäristössä kuin maaseudulla. Lisäksi maaseudulla on monesti pitkät etäisyydet koulu- ja harrastuspaikkoihin, mikä aiheuttaa paljon autossa istumista”, sanoo Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Lasten ja nuorten toimintakyky vaikuttaa kaikkialle yhteiskuntaan

Move!-mittausten tulokset kertovat lasten ja nuorten elintapojen sekä yhteiskunnan muutoksesta viime vuosikymmeninä. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika kasvanut, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä. Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on vaikutuksia jo nyt ja tulevaisuudessa niin yksilön hyvinvointiin kuin laaja-alaisesti kaikkialle yhteiskuntaan. 

”Lasten ja nuorten toimintakyvyn haasteet heijastuvat myöhemmin muun muassa varusmiespalveluksen suorittamiseen, monille aloille hakemiseen, opiskelu- ja työkykyyn, sairastavuuteen ja sairauspoissaoloihin, eläköitymiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin”, toteaa lääkäri, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutista.

Hyvinvointialueet ja kunnat avainroolissa toimintakyvyn edistämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) myötä jatkossa hyvinvointialueet ja kunnat vastaavat yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, mukaan lukien lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn edistäminen. Sote-uudistuksen myötä Move!-järjestelmän keskeiset toimijat työskentelevät eri organisaatioissa: opettajat työskentelevät kunnissa ja kouluterveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille. Jatkossa on tärkeää varmistaa toimiva yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien välillä sekä hyödyntää Move!-mittaustuloksia osana lasten ja nuorten liikuntaneuvontaa sekä muuta toimintakyvyn edistämistyötä.

Kunnissa ja kouluissa eri puolella Suomea on jo tunnistettu ja kokeiltu lukuisia hyviä toimintatapoja toimintakyvyn ja liikkumisen edistämiseksi esimerkiksi koulupäivän aikana. Osana Liikkuvaa koulu-ohjelmaa monessa koulussa on otettu käyttöön liikunnallisen välituntitoiminnan mahdollistavat pitkät välitunnit, koulutettu opettajia toiminnallisten oppituntien pitämiseen ja kannustettu oppilaita kulkemaan koulumatkat esimerkiksi kävellen tai pyöräillen.

Lisäksi Harrastamisen Suomen mallin kautta kouluissa on järjestetty liikunnallisia kerhoja. Monissa kunnissa Move!-mittauksissa huolta herättäviä tuloksia saaville oppilaille tarjotaan kohdennetusti erilaisia liikunnallisia tukitoimia fyysisen toimintakyvyn ja arjessa jaksamisen parantamiseksi.  

Move!-järjestelmän tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria omasta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa. Move!-mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena. Lisätietoa Move!-järjestelmästä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Move!-järjestelmä ja tulokset: Kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi, Move!-järjestelmä ja Jyväskylän yliopisto, puhelin: 040 805 3945, sähköposti: [email protected]    

Tulosten terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset: Lääkäri, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti, puhelin: 040 505 9157, sähköposti: [email protected]

Paikallisia esimerkkejä lasten ja nuorten toimintakyvyn ja liikkumisen edistämisestä kunnissa ja kouluissa:

 
Liikunta