Hyppää sisältöön

Lähiopetus jatkuu torstaina 14. toukokuuta

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 4.5.2020 17.41
Uutinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppilaat palaavat lähiopetukseen torstaina 14. toukokuuta. Hallitus päätti rajoitteiden purkamisesta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta 29. huhtikuuta. Epidemiologisen arvion perusteella valmiuslain soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita ja kouluun palaaminen on turvallista. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat täsmentäneet ja tarkentaneet opetuksen järjestäjille annettuja ohjeita 4. toukokuuta.

Opetuksen järjestäjille annettujen ohjeiden tarkoituksena on tukea kouluja ja varhaiskasvatuksen yksikköjä kouluun paluun järjestämisessä. Ohjetta noudattamalla tartuntariskiä koulunkäynnin tai varhaiskasvatuksen yhteydessä voidaan vähentää ja koululaisten ja henkilökunnan turvallinen paluu lähiopetukseen voidaan toteuttaa.

Lähikontakteja vähennetään

Koulussa ja varhaiskasvatuksessa vältetään ja vähennetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei isoja yhteistilaisuuksia järjestetä ja muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella vältetään. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Myös henkilökunnan kokoontumisia tulee välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla.

Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia. Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.

Tilaratkaisuista väljyyttä

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Henkilöiden välisistä turvaväleistä ei olla antamassa määräyksiä eikä ryhmiä tarvitse jakaa, vaan väljyyttä haetaan tilajärjestelyillä. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirry yksiköstä toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Koulun tilaratkaisut toteutetaan niin, että oppilaita on kouluissa kerralla aiempaa vähemmän. Tyhjillään olevia (esim. toisen asteen oppilaitosten) opetustiloja voidaan tarvittaessa ottaa tähän käyttöön.

Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.

Riskiryhmät huomioidaan

Vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä eikä niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus on hoitotasapainossa. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä palata kouluun tai varhaiskasvatukseen. Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. 

Kouluun tai päiväkotiin ei saa tulla sairaana

Tärkeää on myös muistaa, ettei kukaan lapsi tai aikuinen tule kouluun tai varhaiskasvatukseen sairaana. Jos lapsi sairastuu päivän aikana, lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttämällä riittävän etäisyyden. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta vähintään seitsemän vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, joten oikein toteutettu yskimis- ja käsihygienia estää tartuntoja.

Mahdolliset tartunnat

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla koulussa tai varhaiskasvatuksessa, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi. 

Ohje koulutuksen järjestäjille, päivitetty 4.5.2020

Lisätietoja

ylijohtaja, osastopäällikkö Eeva-Riitta Pirhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 040 576 9462
hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0400 269 201
asiantuntijalääkäri Otto Helve, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7711
asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7105

Koulutus Varhaiskasvatus