Kuusi koulua sai Liikkuva koulu -koulupalkinnon
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 6.11.2014 13.41
Tyyppi:Tiedote
-
Urheiluasioista vastaava ministeri Carl Haglund on myöntänyt vuoden 2014 Liikkuva koulu -koulupalkinnot Tampereen Pyynikin yläkoululle, Liedon Ilmaristen yhtenäiskoululle, Ivalon ala-asteelle, Savitaipaleen Europaeuksen koululle, Sotkamon Salmelan koululle ja Kuopion Pihkainmäen koululle.
Kukin koulu sai 2 000 euron rahapalkinnon, joka tulee käyttää oppilaiden tai koko kouluyhteisön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen kouluympäristössä. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista.
Esityksen palkittaviksi oman alueensa vuoden Liikkuvaksi kouluksi ovat tehneet aluehallintovirastot ja niiden liikuntaviranhaltijat yhteistyössä alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa.,
Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota toimintaan, jossa on rohkeasti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti lähdetty muuttamaan koulupäivän rutiineja liikunnallisen, fyysisesti aktiivisen ja hyvinvoivan koulupäivän ja elämäntavan mahdollistamiseksi.
Esimerkillisen koulun tunnusmerkkejä on muun muassa se, että koulussa on tehty muutoksia koulupäivän rakenteeseen, on verkostoiduttu eri tahojen kanssa, löydetty konkreettisia ja toimivia keinoja toiminnan vakiinnuttamiseen ja oppilaiden osallistamiseen sekä sovellettu tai kehitetty uudenlaisia oppimismotivaatiota parantavia opetusmenetelmiä.
Palkintoperustelut:
Tampereen Pyynikin yläkoulu
Kohteena on ollut yläkoulu, joka on usein todettu liikuttamisen osalta hankalaksi ympäristöksi. Tässä koulussa toimintailmapiiri on muuttunut niin, että opettajat ja rehtori näkivät koulupäivän aktivoimisen mahdollisuutena, ei pelkästään uhkana. Yläkouluikäisten aktivoiminen onnistui, liikettä tuli viikkoon lisää ja käytävillä vietetty passiivinen aika väheni. Toimintaa pyörittävät oppilaat muutama opettajan arvokkaalla tuella; ei ole tarvittu erillisiä palkkauksia. Tämä helpottaa toiminnan vakiinnuttamista koulun ?normaaliksi? toiminnaksi. Koulussa on löydetty konkreettisia keinoja oppilaiden osallistamiseen. Näyttäisi siltä, että toiminta jää koulun rakenteisiin ja, että koululla on halua kehittää liikunnallistamista koko kouluyhteisössä. Toimintaan ei tarvita erillistä rahoitusta eli sen vuoksi idea on periaatteessa levitettävissä kaikkiin yläkouluihin. Tämän koulun kohdalla nähdään hyvin, miten paljon saadaan aikaan pelkästään asenteen ja toimintatapojen muutoksella.
Liedon Ilmaristen yhtenäiskoulu
Koulupäivän liikunnan lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi on koulupäivän rakenteeseen tehty tarvittavia muutoksia esim. pidennettyjen välituntien muodossa ja näin on voitu toteuttaa monipuolista välituntiliikuntaa. Koulu on verkostoitunut laajasti myös ulkopuolisten tahojen kanssa ja pystynyt näin monipuolistamaan liikuntamahdollisuuksia koulupäivän aikana. Oppilaiden vanhempien mukaan saaminen on myös ollut tärkeässä roolissa oppilaiden liikuntamotivaation lisäämisessä.
Liedon kunta ja sitä kautta myös Ilmaristen koulu ovat saaneet Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Lounais-Suomen aluehallintovirastolta valtionavustusta toiminnan kehittämiseen vuosina 2012-2014. Valtiontuen perusteena on ollut muun muassa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitystyö, jota on tarkoitus nyt jatkaa ilman ulkopuolista hanketukea.
Tulevaisuudessa haasteena Liedon kunnassa tulee olemaan toiminnan laajentaminen Ilmaristen koulun esimerkin mukaisesti samalla tavalla myös kunnan muihin kouluihin. Näin kunnan kaikilla koululaisilla on samanlaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä osallisiksi koulun liikunnallistamisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Kehittämistoiminnan jatkamiseksi kaikissa kouluissa on turvattava riittävät resurssit myös jatkossa, jotta hienosti alkanut kehittämistyö ei jäisi kesken.
Inarin Ivalon ala-aste
Ivalon ala-asteella koulupäivän liikunnallistamista on tehostettu muun muassa koulupäivän rakenteellisilla muutoksilla. Pidempi aamupäivän liikunnallinen välitunti (30 minuuttia) on osana jokaista koulupäivää. Opettajat ovat kouluttaneet itseään Liikkuva koulu –h ankekoulutuksissa ja tehneet talkootyönä koulun pihalle liikunta- ja leikkipaikkoja. Kevätkaudella opettajat toteuttivat kyselyn oppilaille liittyen Liikkuva koulu hankkeeseen ja toimivuuteen koulussa. Tulokset olivat hyviä. Erityisesti oltiin tyytyväisiä pidennettyyn välituntiin, uusiin liikuntavälineisiin ja säännöllisiin liikuntatempauksiin.
Savitaipaleen Europaeuksen koulu
Savitaipaleen Europaeuksen koulu on ollut mukana kehittämässä Liikkuva koulu -toimintaa pilottihankevaiheesta lähtien. Koulu on kehittänyt erityisesti yläkoulun liikunnallista toimintakulttuuria ja onnistunut muun muassa kutsukerhon ja oppilasvetoisen välituntiliikunnan vakiinnuttamisessa. Kutsukerhot on suunnattu erityisesti vähän tai riittämättömästi liikkuvien tavoittamiseen. Kerhojen sisältö on suunniteltu terveysliikunnan ja fyysisen toimintakyvyn parantamisen näkökulmiin perustuen.
Koulu on innovoinut koulupäivää aktivoivia toimintatapoja ja on niiden kehittämisessä edelläkävijä: koulu kehitti suurin pudottaja –liikuntatempauksen (kestävyysliikuntaa, pudottaminen tarkoittaa suoritukseen käytettyä aikaa), on myös osallistunut joustavan koulupäivän kokeiluun 1-luokilla ja yläkoulussa toimii valinnainen kielten ryhmä, joka on jääkiekkokerho englanniksi ja ruotsiksi. Koulussa on käytössä pidennetty toimintavälitunti. Koulun liikuntaolosuhteita on kehitetty muun muassa rakentamalla väestösuojaan taukoliikuntatila ja koulukeskuksen pihaan on rakennettu kunnan toimesta lähiliikuntapaikka.
Koulun aktiiviopettajat ovat omatoimisesti ja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n mentoreina verkostoituneet maakunnassa ja valtakunnallisesti jakaen osaamistaan muille kouluille. Europaeuksen koulu on toiminut Etelä-Karjalassa koulupäivän aktivoimisen lippulaivana ja omalla esimerkillään innostanut muita kouluja ja myös liikunnan aluejärjestöä toiminnan levittämiseen.
Sotkamon Salmelan koulu
Salmelan koulu on kehittänyt suunnitelmallisesti koulupäivää liikunnallisemmaksi vuodesta 2010 lähtien. Koulu on ollut mukana Sotkamon kunnan Liikkuva koulu –pilottihankkeessa sekä kunnan omassa lasten ja nuorten hyvinvointia kehittävissä LiiKaHa–hankkeessa. Koulun koko henkilökunta on sitoutunut koulupäivän liikunnallistamiseen ja koulun järjestyssääntöjä on muokattu liikkeen lisäämiseksi.
Salmelassa on käytössä pitkä välintunti ja välituntitoimintaa on kehitetty oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Koulun piha-alue on kunnostettu liikuntaan houkuttelevaksi lähiliikuntapaikaksi, joka on aktiivisessa käytössä niin välitunneilla kuin koulupäivän jälkeenkin. Lisäksi ympäristö mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan liikunnan opetuksen. Koulussa on toteutettu erilaisia aktiiviseen koulumatkaan innostavia kampanjoita sekä valtakunnallisia liikuntakampanjoita. Koulussa käytetään toiminnallisia oppimismenetelmiä ja niitä halutaan kehittää edelleen.
Kuopion Pihkainmäen koulu
Positiivinen asenne ja suhtautuminen koulupäivän liikunnallistamiseen on aistittavissa koulussa. Koulupäivän rakennetta on muutettu niin, että joka päivä on kaksi pitkää välituntia. Toiminnalliset välitunnit on hyvin organisoitu tekemällä lukujärjestys, jossa näkyy sisävälitunnit, välkkäreiden ohjaama toiminta, musiikkivälitunnit ja jalkapallovuorot.
Välkkäreitä onkoulutettu ahkerasti. Maanantaisin 6-luokkalaiset ohjaavat 2-luokkalaisia, tiistaisin 4-luokkalaiset ohjaavat eskareita ja perjantaisin 5-luokkalaiset ohjaavat 1-luokkalaisia. Välinelainaamo toimii erittäin hyvin oppilaskunnan pyörittämänä, kaikki koulun oppilaat saavat olla lainaamossa vuorollaan töissä. Koulu on osallistunut aktiivisesti liikuntakampanjoihin ja koululiikunnan tapahtumiin (mm. liikuntaseikkailu, koululaisluistelu, koululaisten Kalevan kisat, maastojuoksu). Koulu järjestää vuosittain myös omalla koululla tapahtumia muun muassa välituntisähly turnaus, liikunnallinen joulukalenteri, liikuntajekut luokissa.
Koulupäivän uusi rakenne on tullut jäädäkseen ja liikunnallinen välituntitoiminta ja välinelainaamon toiminta ovat jo vakiintuneet. Liikkuva koulu vastuuopettajat kehittävät ja ideoivat toimintaa jatkuvasti ja haluavat jakaa hyviä ideoita toimien myös mentoreina. Lukuvuoden 2014-2015 painopistealue on toiminnallinen opetus.
Palkintojenjakotilaisuudet:
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, alueellinen Liikkuva koulu -seminaari 28.1.2015 Tampere
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus 18.11.2014 Kouvola
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus 2.12.2014 Sotkamo
Itä-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus marraskuu 2014 Kuopio
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus, ajankohta tarkentuu myöh.
Lapin aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus, ajankohta tarkentuu myöh.
Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p. 0295 3 30054
- ohjelmajohtaja Antti Blom, OPH, puh. 040 348 7316
Esityksen palkittaviksi oman alueensa vuoden Liikkuvaksi kouluksi ovat tehneet aluehallintovirastot ja niiden liikuntaviranhaltijat yhteistyössä alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa.,
Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota toimintaan, jossa on rohkeasti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti lähdetty muuttamaan koulupäivän rutiineja liikunnallisen, fyysisesti aktiivisen ja hyvinvoivan koulupäivän ja elämäntavan mahdollistamiseksi.
Esimerkillisen koulun tunnusmerkkejä on muun muassa se, että koulussa on tehty muutoksia koulupäivän rakenteeseen, on verkostoiduttu eri tahojen kanssa, löydetty konkreettisia ja toimivia keinoja toiminnan vakiinnuttamiseen ja oppilaiden osallistamiseen sekä sovellettu tai kehitetty uudenlaisia oppimismotivaatiota parantavia opetusmenetelmiä.
Palkintoperustelut:
Tampereen Pyynikin yläkoulu
Kohteena on ollut yläkoulu, joka on usein todettu liikuttamisen osalta hankalaksi ympäristöksi. Tässä koulussa toimintailmapiiri on muuttunut niin, että opettajat ja rehtori näkivät koulupäivän aktivoimisen mahdollisuutena, ei pelkästään uhkana. Yläkouluikäisten aktivoiminen onnistui, liikettä tuli viikkoon lisää ja käytävillä vietetty passiivinen aika väheni. Toimintaa pyörittävät oppilaat muutama opettajan arvokkaalla tuella; ei ole tarvittu erillisiä palkkauksia. Tämä helpottaa toiminnan vakiinnuttamista koulun ?normaaliksi? toiminnaksi. Koulussa on löydetty konkreettisia keinoja oppilaiden osallistamiseen. Näyttäisi siltä, että toiminta jää koulun rakenteisiin ja, että koululla on halua kehittää liikunnallistamista koko kouluyhteisössä. Toimintaan ei tarvita erillistä rahoitusta eli sen vuoksi idea on periaatteessa levitettävissä kaikkiin yläkouluihin. Tämän koulun kohdalla nähdään hyvin, miten paljon saadaan aikaan pelkästään asenteen ja toimintatapojen muutoksella.
Liedon Ilmaristen yhtenäiskoulu
Koulupäivän liikunnan lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi on koulupäivän rakenteeseen tehty tarvittavia muutoksia esim. pidennettyjen välituntien muodossa ja näin on voitu toteuttaa monipuolista välituntiliikuntaa. Koulu on verkostoitunut laajasti myös ulkopuolisten tahojen kanssa ja pystynyt näin monipuolistamaan liikuntamahdollisuuksia koulupäivän aikana. Oppilaiden vanhempien mukaan saaminen on myös ollut tärkeässä roolissa oppilaiden liikuntamotivaation lisäämisessä.
Liedon kunta ja sitä kautta myös Ilmaristen koulu ovat saaneet Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Lounais-Suomen aluehallintovirastolta valtionavustusta toiminnan kehittämiseen vuosina 2012-2014. Valtiontuen perusteena on ollut muun muassa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitystyö, jota on tarkoitus nyt jatkaa ilman ulkopuolista hanketukea.
Tulevaisuudessa haasteena Liedon kunnassa tulee olemaan toiminnan laajentaminen Ilmaristen koulun esimerkin mukaisesti samalla tavalla myös kunnan muihin kouluihin. Näin kunnan kaikilla koululaisilla on samanlaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä osallisiksi koulun liikunnallistamisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Kehittämistoiminnan jatkamiseksi kaikissa kouluissa on turvattava riittävät resurssit myös jatkossa, jotta hienosti alkanut kehittämistyö ei jäisi kesken.
Inarin Ivalon ala-aste
Ivalon ala-asteella koulupäivän liikunnallistamista on tehostettu muun muassa koulupäivän rakenteellisilla muutoksilla. Pidempi aamupäivän liikunnallinen välitunti (30 minuuttia) on osana jokaista koulupäivää. Opettajat ovat kouluttaneet itseään Liikkuva koulu –h ankekoulutuksissa ja tehneet talkootyönä koulun pihalle liikunta- ja leikkipaikkoja. Kevätkaudella opettajat toteuttivat kyselyn oppilaille liittyen Liikkuva koulu hankkeeseen ja toimivuuteen koulussa. Tulokset olivat hyviä. Erityisesti oltiin tyytyväisiä pidennettyyn välituntiin, uusiin liikuntavälineisiin ja säännöllisiin liikuntatempauksiin.
Savitaipaleen Europaeuksen koulu
Savitaipaleen Europaeuksen koulu on ollut mukana kehittämässä Liikkuva koulu -toimintaa pilottihankevaiheesta lähtien. Koulu on kehittänyt erityisesti yläkoulun liikunnallista toimintakulttuuria ja onnistunut muun muassa kutsukerhon ja oppilasvetoisen välituntiliikunnan vakiinnuttamisessa. Kutsukerhot on suunnattu erityisesti vähän tai riittämättömästi liikkuvien tavoittamiseen. Kerhojen sisältö on suunniteltu terveysliikunnan ja fyysisen toimintakyvyn parantamisen näkökulmiin perustuen.
Koulu on innovoinut koulupäivää aktivoivia toimintatapoja ja on niiden kehittämisessä edelläkävijä: koulu kehitti suurin pudottaja –liikuntatempauksen (kestävyysliikuntaa, pudottaminen tarkoittaa suoritukseen käytettyä aikaa), on myös osallistunut joustavan koulupäivän kokeiluun 1-luokilla ja yläkoulussa toimii valinnainen kielten ryhmä, joka on jääkiekkokerho englanniksi ja ruotsiksi. Koulussa on käytössä pidennetty toimintavälitunti. Koulun liikuntaolosuhteita on kehitetty muun muassa rakentamalla väestösuojaan taukoliikuntatila ja koulukeskuksen pihaan on rakennettu kunnan toimesta lähiliikuntapaikka.
Koulun aktiiviopettajat ovat omatoimisesti ja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n mentoreina verkostoituneet maakunnassa ja valtakunnallisesti jakaen osaamistaan muille kouluille. Europaeuksen koulu on toiminut Etelä-Karjalassa koulupäivän aktivoimisen lippulaivana ja omalla esimerkillään innostanut muita kouluja ja myös liikunnan aluejärjestöä toiminnan levittämiseen.
Sotkamon Salmelan koulu
Salmelan koulu on kehittänyt suunnitelmallisesti koulupäivää liikunnallisemmaksi vuodesta 2010 lähtien. Koulu on ollut mukana Sotkamon kunnan Liikkuva koulu –pilottihankkeessa sekä kunnan omassa lasten ja nuorten hyvinvointia kehittävissä LiiKaHa–hankkeessa. Koulun koko henkilökunta on sitoutunut koulupäivän liikunnallistamiseen ja koulun järjestyssääntöjä on muokattu liikkeen lisäämiseksi.
Salmelassa on käytössä pitkä välintunti ja välituntitoimintaa on kehitetty oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Koulun piha-alue on kunnostettu liikuntaan houkuttelevaksi lähiliikuntapaikaksi, joka on aktiivisessa käytössä niin välitunneilla kuin koulupäivän jälkeenkin. Lisäksi ympäristö mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan liikunnan opetuksen. Koulussa on toteutettu erilaisia aktiiviseen koulumatkaan innostavia kampanjoita sekä valtakunnallisia liikuntakampanjoita. Koulussa käytetään toiminnallisia oppimismenetelmiä ja niitä halutaan kehittää edelleen.
Kuopion Pihkainmäen koulu
Positiivinen asenne ja suhtautuminen koulupäivän liikunnallistamiseen on aistittavissa koulussa. Koulupäivän rakennetta on muutettu niin, että joka päivä on kaksi pitkää välituntia. Toiminnalliset välitunnit on hyvin organisoitu tekemällä lukujärjestys, jossa näkyy sisävälitunnit, välkkäreiden ohjaama toiminta, musiikkivälitunnit ja jalkapallovuorot.
Välkkäreitä onkoulutettu ahkerasti. Maanantaisin 6-luokkalaiset ohjaavat 2-luokkalaisia, tiistaisin 4-luokkalaiset ohjaavat eskareita ja perjantaisin 5-luokkalaiset ohjaavat 1-luokkalaisia. Välinelainaamo toimii erittäin hyvin oppilaskunnan pyörittämänä, kaikki koulun oppilaat saavat olla lainaamossa vuorollaan töissä. Koulu on osallistunut aktiivisesti liikuntakampanjoihin ja koululiikunnan tapahtumiin (mm. liikuntaseikkailu, koululaisluistelu, koululaisten Kalevan kisat, maastojuoksu). Koulu järjestää vuosittain myös omalla koululla tapahtumia muun muassa välituntisähly turnaus, liikunnallinen joulukalenteri, liikuntajekut luokissa.
Koulupäivän uusi rakenne on tullut jäädäkseen ja liikunnallinen välituntitoiminta ja välinelainaamon toiminta ovat jo vakiintuneet. Liikkuva koulu vastuuopettajat kehittävät ja ideoivat toimintaa jatkuvasti ja haluavat jakaa hyviä ideoita toimien myös mentoreina. Lukuvuoden 2014-2015 painopistealue on toiminnallinen opetus.
Palkintojenjakotilaisuudet:
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, alueellinen Liikkuva koulu -seminaari 28.1.2015 Tampere
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus 18.11.2014 Kouvola
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus 2.12.2014 Sotkamo
Itä-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus marraskuu 2014 Kuopio
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus, ajankohta tarkentuu myöh.
Lapin aluehallintovirasto, erillinen palkintojenjakotilaisuus, ajankohta tarkentuu myöh.
Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p. 0295 3 30054
- ohjelmajohtaja Antti Blom, OPH, puh. 040 348 7316