Kulttuuripolitiikan asemaa alueiden päätöksenteossa ja kehittämisessä vahvistetaan

Julkaisuajankohta 18.9.2003 6.03
Tyyppi:Tiedote -

Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma on valmistunut. Ohjelma linjaa aluekehittämisen strategiset painopisteet ja toimenpiteet vuosiksi 2003?2013. Tavoitteena on vahvistaa kulttuuripolitiikan asemaa aluepoliittisessa päätöksenteossa ja aluekehittämisessä ja mm. turvata palveluiden saatavuus, kehittää yhteistyötä sekä huolehtia alalla työskentelevien täydennyskoulutuksesta.

Ohjelmassa esitellään toimialakohtaisesti taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön nykytila, kehittämistarpeet ja strategiset linjaukset. Strategisten linjausten mukaisesti kuntia kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön kulttuuripalveluiden tarjonnan ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Taide- ja kulttuurilaitosten henkilöstön täydennyskoulutukseen panostetaan ja elokuvateattereiden alueellisia pilotti- ja kokeiluhankkeita tuetaan teattereiden muodostaman jakeluverkoston kehittämiseksi.

Paikallisia kirjastopalveluita tuetaan edistämällä kansallisen kirjastoverkon toimivuutta ja luomalla uusiapalveluita kaikkien käyttöön. Valtakunnallisten ja alueellisten keskitettyjen palveluiden rahoitus pyritään saamaan veikkausvoittovaroista budjettirahoituksen piiriin. Tarkoitus on myös jatkaa kirjastopalveluiden valtakunnallista arviointia osana peruspalveluiden arviointia. Digitaalisen tietohuollon yhtenä tavoitteena on, että kirjasto- ja tietopalveluita sekä julkisen hallinnon sähköistä asiointia kehitetään yhteisenä verkkopalveluna. Kirjastoihin myös lisättäisiin julkisen hallinnon asiakaspäätteitä.

Kulttuuriympäristöjen suojeluun liittyviä tehtäviä pyritään siirtämään aluetasolle, jota varten Museovirastolle esitetään luotavaksi kymmenen toimipisteen verkosto. Toimipisteet perustettaisiin mahdollisuuksien mukaan maakuntamuseoiden yhteyteen. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot pyritään saattamaan digitaalisiksi, jotta ne olisivat kansalaisten käytettävissä asuinpaikasta riippumatta. Myös museoammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutukseen panostettaisiin.

Teatteri- ja orkesterilain oikeudenmukaisempaa toteutumista varten teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien määrät ja yksikköhinnat olisi korotettava todellisuutta vastaavalle tasolle. Valtionosuusjärjestelmää, lain ulkopuolisten teattereiden ja orkestereiden rahoitusta sekä kiertuetoimintaa on kehitettävä.

Alueellisten taidetoimikuntien asemaa alueiden ammattitaiteen asiantuntijaorganisaatioina halutaan vahvistaa. Myös suoraa taiteilijatukea halutaan lisätä ja luoda nuorille taiteilijoille suunnattu starttirahajärjestelmä. Kuntia kannustetaan varaamaan prosentin rakennuskustannuksista taideteosten hankkimista varten julkisiin tiloihin.

Taidekasvatusta esiopetuksessa, peruskoulussa, yleissivistävässä ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa sekä taidekasvatukseen liittyvää ammatillista koulutusta tuetaan. Lisäksi lasten ilta- ja aamupäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta tuetaan ja taiteen ohjattua harrastustoimintaa edistetään. Taide- ja kulttuurilaitoksia sekä yhdistyksiä kannustetaan lastenkulttuuritoimintaan

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palveluiden tarjonta pyritään saamaan mahdollisimman kattavaksi ja vaivattomasti saavutettavaksi. Tavoitteena on luoda edellytyksiä mm. sille, että tietoverkoissa on tarjolla paikallisia ja alueellisia suomalaisen kulttuurin sisältöjä. Verkkouutispalveluita kehitetään siten, että tietojen saatavuus taide- ja kulttuuripolitiikasta ja tapahtumista sekä alan toimijoista on monipuolista ja helppoa.

Valtion ja muiden tahojen teknologiaan ja kehitystoimintaan suuntautuvaa rahoitusta ohjataan aiempaa enemmän sisältötuotantojen rahoitukseen ja esimerkiksi AV-kulttuurin hankkeita rahoitetaan. Uusia tapoja taiteen käyttämiseksi yritystoiminnassa ideoidaan. Alueille kehitettäisiin yhteistyössä kulttuurialan yrityshautomoverkosto. Myös työyhteisöjä kannustetaan taidepalvelujen hyödyntämiseen työssä viihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi.

Eri ohjauskeinoin pyritään edistämään säännöllisen liikunnan päivittäisessä elinympäristössä mahdollistavaa yhdyskuntarakennetta. Myös alueellisesti kattavan uimahalliverkoston rakentamista ja ylläpitoa edistetään. Valtakunnallisiin alueidenkäytön ja yhdyskuntasuunnittelun tavoitteisiin vaikutetaan niin, että liikuntaharrastuksen ja arkiliikunnan olosuhdetarpeet tulevat otetuiksi niissä huomioon.

Nuorisotyön keskeisiä kehittämisalueita ovat nuorisotyön tavoitteellisten peruspalveluiden turvaaminen, nuorten elinolojen parantaminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvun tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi. Tavoitteena on mm. vakinaistaa nuorten työpajatoiminta ja käynnistää starttipajatoiminta, toteuttaa nuorisotyölain kokonaisuudistus, vahvistaa ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä, toteuttaa nuorten osallisuushankkeita sekä kehittää nuorten demokratiakasvatusta.

-- -- --

Lisätietoja:

? ylijohtaja Kalevi Kivistö, puh. 09?160 77053

? hallitusneuvos Riitta Kaivosoja, puh. 09?160 77476

? ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen, puh. 09?160 77032

>> Toimenpideohjelma