Korkeakoulutettujen työllisyys parantunut
Opetusministeriön Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle laatimassa Koulutus, tutkimus ja työllisyys -raportissa seurataan korkean osaamisen työvoiman ja korkeakoulutettujen työllisyyden kehitystä. Raportin on laatinut opetusministeriön erikoistutkija Olli Poropudas.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä ja työllisyysosuus ovat kasvaneet Suomessa nopeasti. Osaamistoimialojen (esimerkiksi ohjelmistoteollisuus) työllisyys oli vuonna 2001 runsaat 900 000 henkeä ja osaamisammattien vuonna 2000 noin 750 000 henkeä. Tieteen ja teknologian ammattilaisia on Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän.
Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli vuonna 2001 3,1 prosenttia. Osaamisammattien työttömyysaste on ollut 3 prosentin tasolla vuodesta 1999. Mm. lääkärin, juristin ja opettajan ammatin osalta on saavutettu lähes täystyöllisyys.
Raporttiin sisältyvän ennusteen mukaan vuosina 2000-2020 kansantalouden uusista työpaikoista liki puolet (600 000) sijoittuu osaamisammatteihin.Työelämässä toimivista yhteensä 20 000 tohtorista ja lisensiaatista 15 600 eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Samalla aikavälillä tutkijakoulutettujen työpaikat kaksinkertaistuvat. Vuoteen 2020 mennessä tulee kouluttaa 36 000 uutta tohtoria.
Vuosina 1991-2002 Suomesta muutti ulkomaille 33 000 ja Suomeen 28 000 korkeakoulutettua. Vuonna 2001 kolmannen asteen koulutuksen aloittaneista 2,2 prosenttia oli ulkomaalaisia. OECD-maiden keskiarvo oli 5,3 prosenttia.
Korkeakoulutuksen alueelliset erot ovat Suomessa pieniä. Osaamistoimialojen työpaikat painottuvat Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, eniten Uudellemaalle. Alueellisen muuttoliikkeen huippu saavutettiin vuonna 2001, jolloin 110 000 henkeä vaihtoi asuinmaakuntaa, lähinnä Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Korkeakoulutettujen osuus muuttaneista oli noin neljännes.
Raportin mukaan osaamista on kehitettävä monipuolisesti, koska vain tutkimusintensiivisiin aloihin panostaminen jättää osan osaamispotentiaalista hyödyntämättä. Korkeakoulutettujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat työmarkkinoilla hyvin. Tutkinnon suorittaneita ei ole työmarkkinoilla liikaa, pikemminkin päinvastoin. Osa tulevasta työvoimatarpeesta on tyydytettävä ulkomaisella työvoimalla. Tohtorikoulutusta tulee lisätä nykyisestä noin 1200:sta vuosittain valmistuvasta.
Lisätietoja: erikoistutkija Olli Poropudas, opetusministeriö, p. (09) 1607 7071 tai 040 554 3201