Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia.
Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.
Suomalaisilla korkeakouluilla oli mahdollisuus osallistua lukukausimaksukokeiluun vuosina 2010 - 2014. Korkeakouluilla oli mahdollisuus periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut saivat itse päättää perittävien maksujen suuruudesta. Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma. Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.
Lukumaksukokeilu ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Kokeilulla ei ole ollut suurta taloudellista merkitystä korkeakouluille. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat olleet haasteellisessa kilpailutilanteessa samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa.
Ammattikorkeakoulujen osalta kokeilun kohdistuminen vain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa.
Osallistuneet korkeakoulut pitivät lukukausimaksukokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilulla oli vaikutusta markkinoinnin ja korkeakoulun sisäisten prosessien kehittämiseen ja se lisäsi hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Lukukausimaksukokeilulla on myös vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä.
- Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja, opetusministeri Krista Kiuru toteaa.
- Pohdittaessa, mitä tehdään lukukausimaksukokeilun jälkeen, on tarpeen katsoa kokonaisuutta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälistymisen näkökulmasta Kiuru linjaa. Pidän tärkeänä, että EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta päästäisiin selkeisiin johtopäätöksiin viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Itse pidän tärkeänä, että esteet suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiseltä poistetaan, ministeri Kiuru toteaa.
Kokeiluun korkeakoulut ilmoittivat yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia oli Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissaaloitti yhteensä 355 EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus vaihteli koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa. Valtaosa maksavista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista on saanut apurahaa.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Riitta Pyykkö (Turun yliopisto), puh. 02 333 6497.
opetusneuvos Birgitta Vuorinen (OKM), puh. 02953 30335
opetusneuvos Maija Innola (OKM), puh. 02953 30120
Arviointiraportti