Kirjallisuuden valtionpalkinnot Jari Järvelälle ja Matti Rossille
Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt tämänvuotisen kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija Jari Järvelälle ja kääntäjien valtionpalkinnon kirjailija, kääntäjä Matti Rossille. Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin tiistaina 8. toukokuuta Helsingissä.
– Suomen kirjallisuusviennin keskeinen menestystekijä on vahva, moniääninen suomalainen kirjallisuus ja suomalaiset kirjailijat. Kirjallisuuttamme on julkaistu viime vuosina yhä enemmän ulkomailla. Kahden viime vuoden aikana käännettyjen nimikkeiden määrä on kasvanut noin kolmeen sataan ja käännöskielet vaihtelevat neljänkymmenen molemmin puolin, sanoi ministeri Stefan Wallin palkintopuheessa.
Wallinin mukaan Suomen kirjallisuuden kansainvälistymisessä keskeinen tekijä on kääntäjä. – Kääntäjä ei ainoastaan käännä teosta tai tekstiä, vaan toimii usein lähes agenttina suositellessaan kotimaansa kustantajille kirjaa. Hän osallistuu usein myös käännetyn teoksen markkinointiin yhteistyössä kirjailijan kanssa. Kääntäjä on siis kirjailijan tapaan oman alansa monipuolinen toimija.
– Suomen kirjallisuuden käännöksiä muille kielille on systemaattisesti tuettu kolmenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 1977, jolloin FILI perustettiin. Kolmekymmentä vuotta suomalaisen kirjallisuuden vientitoimintaa on eurooppalaisessakin kontekstissa ennätysaika. Kaksikielisen, jopa kolmikielisen - suomi, ruotsi ja saame - kirjallisuutemme kansainvälistyminen on saavuttanut sellaisen laajuuden ja laadun, että sen historian kirjoittamisen aika on myös käsillä. Vain käännösten kautta tulee suomalaisesta kirjallisuudesta osa maailmakirjallisuutta, Wallin sanoi.
Kirjallisuuden valtionpalkinnon palkintoperustelut
Jari Järvelän (s. 1966) romaanitrilogia Veden paino (2001), Pieni taivas (2004) ja Kansallismaisema (2006) on yksityiskohdiltaan rikas, vahva lukuelämys. Järvelä rakentaa historialliset romaaninsa epärelevanteista primaarilähteistä, aikansa unohtuneista yksityiskohdista. Historia on hänen romaaneissaan löytötavaratoimisto, jossa seikkailevat postilentäjät, kamelikurjet, yön kuningattaret.
Kuin ohimennen syntyy uusi kertomus historiallisesta kansallismaisemasta. Suomen historia ja maisema on perinteisesti luotu korkeilta harjuilta, päilyvien vetten päältä, huippu- ja käännekohdista. Järvelä kertoo kiihkeästi, läheltä, rikkinäisiltä rajoilta, katvekohdista. Hänelle historia on keskeneräinen poukkoileva prosessi, kuohuva joki täynnä irtotukkeja, mutainen lampi, pohjassaan lasinsirpaleita. Ihmiset toimivat Klondikessa pakkomielteidensä keskellä, absurdin väkivallan purskahtavissa tilanteissa, eivät ilmaise tunteitaan vaan pakahtuvat niihin.
Kääntäjien valtionpalkinnon palkintoperustelut
Matti Rossi (s. 1934) on oman kirjallisen tuotantonsa lisäksi tehnyt mittavan ja monipuolisen uran kaunokirjallisuuden suomentajana. Hän on kääntänyt runsaasti erikielistä sekä runoutta että proosaa, joista mainittakoon mm. García Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys ja Lorcan Andalusian lauluja.
Viime vuosina Rossi on keskittänyt voimansa Shakespeareen. Hän on keskeisenä tekijänä mukana WSOY:n Shakespeare-projektissa, joka käynnistyi vuonna 2004. Hänen käännöksiään on tähän mennessä ilmestynyt sarjassa seitsemän: Macbeth, Henrik IV:n ensimmäinen ja toinen osa, Rikhard III, Kuningas Lear ja Juhannusyön uni. Äskettäin ilmestyi historiallinen kuningasnäytelmä Henrik VI, toinen osa, ja kolmas osakin ilmestyy pian. Rossin käännöksiä pidetään koko Shakespeare-projektin kivijalkana, ja hänen työnsä jatkuu.
Shakespearen kääntäminen on haastavimpia tehtäviä, joita suomentajan eteen voi tulla. Shakespearen kieli, renessanssiajan englanti, on oma kielimuotonsa, jonka hallitseminen vaatii vuosien työn. Suuri osa tekstistä on runomuodossa, joten rytmi ja mitta vaativat omat ratkaisunsa. Lisäksi Shakespeare kirjoitti tekstinsä suoraan näyttämölle, mikä edellyttää suomentajalta teatterillista tilannetajua.
Matti Rossilla on parhaat mahdolliset edellytykset Shakespeare-kääntäjäksi: hän tuntee sekä kirjailijan koko tuotannon että sen historiallisen taustan ja on lisäksi harjaantunut vanhojen englanninkielisten tekstien lukija. Hän on kokeneimpia Shakespearen suomentajiamme ja itsekin runoilija. Hänellä on varma rytmitaju, joka saa tekstin pysymään koossa, ja hänen käännöksissään näytelmällisyys ja kirjallisen kääntämisen tarkkuusvaatimukset yhdistyvät oivallisesti. Shakespearen näytelmien aarreaitta on saanut Matti Rossista mestarillisen tulkitsijan.
Lisätietoja: taidesihteeri Esa Rantanen (Taiteen keskustoimikunta), puh. (09) 160 77065