Katsomusaineiden opetusta esitetään uudistettavaksi
Katsomusaineita kehittämään perustetaan ryhmä vielä tämän hallituskauden aikana. Selvityshenkilöt Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat kartoittaneet katsomusaineiden opetuksen nykytilaa ja opetuksen uudistamistarpeita perusopetuksessa ja lukiossa. Selvitys tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja julkistettiin torstaina 21.4.
Nykyisin kahteen oppiaineeseen jakautuva katsomusaineiden opetus kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita väestömuutosten ja katsomuksellisen moninaisuuden lisääntyessä. Selvityshenkilöt esittävät katsomusaineiden opetukselle kehittämisryhmää, joka ohjaisi näiden aineiden kehittämistä. Kehittämisen lähtökohtina selvityksen mukaan tulisi pitkällä aikavälillä olla katsomusaineiden yhteisten osien lisääminen ja elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen lukio-opinnoissa myös uskontokuntiin kuuluville. Ryhmään kuuluisi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen edustajien lisäksi poliittisia päättäjiä.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan katsomusaineiden opetusta koskevalle selvitykselle, sekä jatkotyölle on vahva tilaus.
– Yhteiskunnan muuttuessa myös katsomusaineiden opetuksen on kehityttävä. Toivon että katsomusaineiden tulevaisuuden suunnista käydään yhteiskunnallista keskustelua, jossa eri näkemyksiä kuullaan laajasti. Perustamme vielä tämän hallituskauden aikana kehittämisryhmän ohjaamaan katsomusaineiden opetuksen tulevaisuutta. Itse pidän tavoiteltavana, että katsomusaineita voitaisiin jatkossa uudistaa valinnaisuuden lisäämisen suuntaan. Näin esimerkiksi elämänkatsomustiedon voisi tulevaisuudessa valita opiskeltavakseen jokainen uskontokuntaan katsomatta, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Katsomusaineiden opetuksen tutkimusta ja opetuksen kokeiluja ehdotetaan tuettavaksi nykyistä laajemmin. Edelleen esitetään, että Opetushallitus valmistelisi tarkempaa ohjeistusta ja hyviä käytänteitä katsomusaineiden opetuksen yhteisiin osioihin. Samalla olisi selvitettävä mahdollisuuksia avata katsomusaineiden opiskeluvalinta lukiolaisille ja osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin eri uskonnon oppimäärille. Lisäksi kiinnitetään huomiota mahdollisuuksiin luoda katsomusaineiden yhteisiä kokonaisuuksia lukiokoulutukseen.
Selvityksen sidosryhmätapaamisissa useat tahot nostivat katsomusaineiden merkittäväksi ongelmakohdaksi sen, että opetuksen sijaan voi saada korvaavaa opetusta tai opetuksesta voi jäädä kokonaan pois. Mahdollisuutta rajata oikeutta olla osallistumatta opetussuunnitelman perusteita vastaavan katsomusaineiden opiskeluun perusopetuksessa ja lukiossa olisi selvitettävä.
Selvityksen mukaan katsomusaineiden opetukseen liittyvää tilastointia tulisi kehittää. Oppilaiden ja muodollisesti kelpoisten opettajien määristä ja muutoksista ei ole nykyisellään riittävästi tietoa. Oppilaita, opiskelijoita ja opettajia koskevaa katsomusaineiden valtakunnallista tilastointia tulisikin selvityksen mukaan tarkentaa - tarvittaessa erillisellä lisätiedonkeruulla.
Osana selvitystä toteutettiin katsomusopetusta tutkineiden asiantuntijoiden, laillisuusvalvojien, katsomusopetuksen järjestämiseen liittyvien keskeisten sidosryhmätahojen sekä muiden taustatahojen tapaamisia. Tapaamiset pohjustivat selvitystä varten luotua kyselyä.
Lisätietoja:
Selvityshenkilö Eero Salmenkivi, puh. 029 412 9593
Selvityshenkilö Vesa Åhs, puh. 029 412 8197
Opetusneuvos Heli Nederström (OKM), puh. 0295 330 122
Tiedotteen ensimmäistä kappaletta korjattu 21.4. klo 15: Kehittämisen lähtökohtina selvityksen mukaan tulisi pitkällä aikavälillä olla katsomusaineiden yhteisten osien lisääminen ja elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen lukio-opinnoissa myös uskontokuntiin kuuluville.