Harrastustakuusta totta - Työryhmältä keinot mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämä työryhmä esittää keinoja, joilla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mieleinen harrastus. Lasten ja nuorten toiveet harrastustoiminnasta tulee huomioida nykyistä paremmin. Koulujen tilat avataan lasten ja nuorten harrastustoiminnan käyttöön. Harrastustoimintaa koulujen iltapäivissä lisätään eri toimijoiden yhteistyössä. Kunnat kartoittavat harrastustoiminnalle sopivat tilat ja tarjoavat tilat mahdollisuuksien mukaan veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi harrastustoiminnan käyttöön. Lisäksi hyvät käytännöt harrastustakuun toteuttamiseksi levitetään valtakunnallisiksi.
Raportissa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat 6-18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, joita on Suomessa 777 600. Työryhmän raportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina 27. maaliskuuta.
Työryhmä korostaa lapsi- ja nuorilähtöisyyttä harrastamisessa, jonka tulee näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioimisena, miten harrastukset sijoitetaan koulupäivän yhteyteen ja miten harrastetunnit ja koulukuljetukset sovitetaan yhteen.
Työryhmä esittää, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan siten, että harrastusten rahoittajat, vastuuorganisaatiot ja ohjaajat huomioisivat nykyistä paremmin lasten harrastustoiveet. Valtakunnallinen Koululaiskysely tulee työryhmän mielestä vakiinnuttaa valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä.
Työryhmän mielestä koulu on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mahdollisuus harrastamiseen.
- Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastamisella voi olla monia esteitä, kuten kallistunut hinta, lapsen tai nuoren yksinäisyys, ulkopuolisuus tai kannustuksen puute. Lapset viettävät valtaosan päivistään kouluissa. Raportti nostaa koulut entistä merkittävämmäksi paikaksi harrastaa monipuolisesti. Matalan kynnyksen harrastustoiminta koulujen iltapäivissä voisi antaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta. Taiteen, liikunnan tai muun osaamisalueen ammattilaisten vastuulla oleva harrastustoiminta koulujen tiloissa edistää myös koulujen avautumista ympäröivään yhteiskuntaan, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Lasten harrastamisen tukeminen sisältyy ministerin mukaan vahvasti myös hallitusohjelmaan. Taiteen ja kulttuurin harrastetuntien järjestämistä kouluissa tuetaan valtionrahoituksella. Hallituksen kärkihankkeet lisäävät lasten harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Paikalliset lastenkulttuurin toimijat ja taiteen perusopetuksen järjestäjät osallistuvat entistä vahvemmin koulupäivien yhteydessä järjestettävään harrastustoimintaan. Liikkuva koulu-ohjelman avulla jokaisen peruskoululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa. Ohjelmaa laajennetaan kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin 21 miljoonan euron lisärahoituksella.
Työryhmän mielestä koulujen tiloja ja välineitä tulee voida nykyistä enemmän käyttää iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen. Harrastustoiminta kouluissa myös edistää maahanmuuttajalasten ja –nuorten kotoutumista.
Matalan kynnyksen harrastustoimintaa tuodaan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
Vapaaehtoistoiminnan esteiden purkamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen tiivistä yhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön merkittävä sidosryhmä on kansalaistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaatiovastuu on oikeusministeriöllä, joka omalta osaltaan huolehtii, että eri hallinnonalat ovat valmisteluissa mukana tai että kansalaistoiminnan ääni tulisi valmisteluissa kuuluviin.
Koulun ja harrastusten järjestäjien yhteistyö tukee opetusta ja koulun perustehtävän toteutumista. Lasten ja nuorten näkökulmasta tämä merkitsee harrastustarjonnan monipuolisuutta, saavutettavuuden parantumista ja sitä, että iltapäivisin ei tarvitse olla yksin ja ilman tekemistä. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus suunnitella laajempi ja monialaisempi harrastuskokonaisuus ja hakea siihen valtionavustusta.
Työryhmä kiinnittää koulukuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksiin huomiota. Kuntia kannustetaan selvittämään, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.
Työryhmä esittää, että harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä huomioitaisiin osana Peruskoulufoorumin toimintaa.
Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaipaa työryhmän mielestä erityistä huomiota muun muassa valtionavustusten jaossa ja perheitä tuettaessa. Kunnissa ja järjestöissä on tärkeä löytää uusia ratkaisuja kalliiden harrastusvälineiden yhteiskäyttöön ja lainaamiseen. Kaikkien mahdollisuuteen harrastaa auttaisi, että Suomessa otettaisiin valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö harrastekulujen korvaamiseksi pienitulosten perheiden toimeentulotuen maksatuksessa.
Nykyisin moni nuori päättää lopettaa harrastuksen nuoruusiässä. Työryhmä esittää harrastusmuotojen lisäämistä, kuten tavoitteellisen harrastaminen mahdollistamista 1-3 vuosiviikkotunnin verran, harrastuksissa aloittelijaryhmien perustamista nuorille ja niin sanotun ”höntsä”harrastamisen lisäämistä. ”Höntsä”harrastamisella tarkoitetaan harrastustoimintaa, jossa ei ole kilpailullisia elementtejä.
Työryhmän mielestä tarvitaan innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä harrastustakuun toteuttamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että kouluissa aloitetaan vuosittainen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia. Lisäksi työryhmä esittää, että luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa heidän harrastusmahdollisuuksien tarve ja toiveet. Sovelluksen avulla lapset, nuoret ja heidän vanhemmat voivat löytää harrastuksen ja antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitetään myös omatoimisen harjoittelun edistäminen.
Työryhmä painottaa, että maassamme on olemassa hyviä käytäntöjä, joita on levitettävä kaikkien kuntien käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi Porin kaupungin nuorisopassit, joilla lapsi ja nuori voi ilmaiseksi kokeilla liikuntalajeja ja tutustua taiteeseen ja kulttuuriin; Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma, johon kuuluu harrastustuki alle 18-vuotiaille lapsille, PopUpSipoo-hanke, jossa taiteidenvälisyyttä korostavat harrastetunnit on tuotu koulupäivän yhteyteen koulujen toimintakulttuuria kehittäen ja oppilaslähtöistä pedagogiikkaa hyödyntäen sekä Helsingin kaupungin Hyvä vapaa-aika-hanke, jossa nuorisotyöntekijät jalkautuivat kouluihin ja nuoret pääsivät kokeilemaan harrastuksia.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -raportti löytyy sivun alaosasta.
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Tiina Kivisaari, p. 0295 3 30178
- työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Iina Berden, p. 0295 3 30069
-ministerin erityisavustaja Matias Marttinen, p. 044 269 3113 (ministerin haastattelupyynnöt)
_ _ _
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -työryhmän jaoston raportti
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Avustuskäytännöt ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-456-6
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimesi ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa”- työryhmän, jonka yhteyteen nimettiin virkamiehistä koostuva jaosto.
Jaoston tehtävänä oli jatkaa ”Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta” -työryhmän suositusten ja esitysten toimeenpanoa valtionhallinnon tasolla. Jaoston raportti luovutettiin ministerille työryhmäraportin kanssa.
Lisätietoja: jaoston puheenjohtaja, ylitarkastaja Sari Virta, p. 02953 30377
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -raportti