Harkinnanvarainen rahoitus yliopistoille kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen saamenkielisessä korkeakoulutuksessa
Avustus
Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa yliopistojen haettavaksi rahoituksen, jonka tavoitteena on tukea saamenkielisen korkeakouluopetuksen ja saamen kielten opetuksen toteuttamista pohjoismaisena yhteistyönä. Rahoituksen tavoitteena on luoda yhteistyömalleja erityisesti Ruotsin ja Norjan korkeakoulujen kanssa, jotta saamenkielisten koulutustarpeeseen voidaan vastata. Rahoitettavan hankkeen tulee yhteistyömahdollisuuksia selvittäessä ottaa huomioon sekä ammattikorkeakoulutus että yliopistokoulutus.
Yhteistyön kohteena voi olla mm. korkeakoulujen saamenkielisten yhteistutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen, yhteistyö saamenkielisten tutkintoon kuuluvien substanssiopintojen tarjoamiseksi ja ammatillisesti suuntautuneen saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen tarjonta. Rahoitusta voi käyttää sekä yhteistyömallien kehittämiseen, että koulutuksen toteuttamiseen. Etusijalla ovat kuitenkin hankkeet, joissa voidaan jo pilotoida koulutuksia. Hanke on toteutettava siten, että sen toteuttamisessa kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten Saamelaiskäräjiä ja Saamelaisalueen koulutuskeskusta sekä ammattikorkeakouluja.
Rahoitus myönnetään yliopistojen harkinnanvaraisena valtionrahoituksena, johon sovelletaan yliopistolakia (558/2009).
Rahoitusta voidaan myöntää yliopistoille enintään 370 000 euroa.
Hakuaika alkaa 15.8.2024 ja päättyy 15.10.2024 klo 16.15. Päätökset pyritään tekemään vuoden 2024 loppuun mennessä.
Rahoituksen tavoitteena on parantaa osaltaan saamenkielisten osaajien saatavuutta kehittämällä pohjoismaista yhteistyötä korkea-asteella saamenkielisen opetuksen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi korkeakouluissa.
Saamen kielten puhujien määrä Suomessa on pieni. Suomessa puhutuista saamen kielistä pohjoissaamea puhutaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Koltansaamea on puhuttu myös Norjan puolella. Saamenkielisen korkeakoulutuksen kehittämisen esteenä on ollut mm. se, että Suomessa ei ole riittävästi opetushenkilöstöä saamenkielisen korkeakoulutuksen toteuttamiseen. Myös koulutuksen kohderyhmät ovat verrattain pienet, mikä nostaa koulutuksen kustannuksia ja voi estää koulutuksen käynnistymisen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja saamelaisopetuksen tilaa kokonaisuutena sekä tehdä esityksiä myös mm. sosiaali- ja terveysalojen saamenkielisen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Työryhmän työn tueksi teetettiin neljä erillisselvitystä ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Kehittämistyöryhmän loppuraportti julkaistiin huhtikuussa 2021. Loppuraportin mukaan saamenkielisen varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön sekä saamen kielen taitoisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saatavuutta on parannettava. Kehittämistyöryhmän työn aikana ja työryhmän teettämän erillisselvitysten yhteydessä nousi esille, että kieliyhteisön resurssien kannalta pohjoismaisen yhteistyön hyödyntäminen olisi järkevää koulutussektorilla saamenkielisten osaajien saatavuuden parantamiseksi. Pohjoismaisen yhteistyön luominen olisi tärkeää myös mm. sosiaali- ja terveysalalla saamelaiskulttuuriin pohjautuvien työmenetelmien kehittämisen kannalta.
Saamenkielisen henkilöstön saatavuutta opetus- ja kasvatus- sekä sosiaali- ja terveysaloilla on pyritty parantamaan muun muassa myöntämällä erillisrahoitusta lisäkoulutuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2021 lopussa Oulun yliopistolle rahoitusta saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioivaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen 2022‒2025. Lisäksi ministeriö rahoittaa Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun vetämiä hankkeita (2023‒2025/2026), joiden tavoitteena on parantaa saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuutta ja sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa saamelaiskulttuurin osaamista.
Harkinnanvaraista rahoitusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksille tarkoitetussa asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.
Rahoitus on harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
Hakukohtaiset myöntöperusteet
Hanke vastaa myönnettävän rahoituksen tarkoitusta ja tavoitetta
Hankkeen toteuttamissuunnitelma kokonaisuudessaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti suunnitelman selkeyteen, toteuttamisvalmiuteen sekä taloudelliseen ja tehokkaaseen toteuttamismalliin.
Suunnitelmassa on kuvattava hankkeen toteuttamisen työnjako, yhteistyö ja miten hanketta johdetaan. Hankkeella on relevantti yhteistyöverkosto ja suunnitelmassa on osoitettu eri toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen.
Hankkeella on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten hankkeen toimintaa ja vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan.
Suunnitelman tulee sisältää hankkeessa kehitettyjen tulosten, tuotosten ja kokemusten levittäminen, viestiminen ja vakiinnuttaminen.
Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Rahoitusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Rahoitus myönnetään yliopistolain mukaisena harkinnanvaraisena rahoituksena.
Rahoitus voi kattaa 100 % hankkeen kuluista.
Mikäli hankkeessa on tarkoitus jakaa rahoitusta edelleen esimerkiksi yhteishankkeen muille yliopistoille, rahoituksen saaja vastaa rahoituksen jakamisesta edelleen sen mukaan, kuin yliopistot ovat yhdessä sopineet.
Hankkeessa mahdollisesti tuotettavat oppimateriaalit tulee lisensoida sopivalla avoimella lisenssillä ja julkaista avoimen oppimateriaalin kirjastossa (http://aoe.fi). Lisenssi tulee valita aoe.fi-palvelun vaihtoehdoista. Käytännössä lisenssistä tulee sopia ja päättää jo aloitettaessa oppimateriaalin tuottamista.
Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palveluiden toimintamahdollisuuksiin.
Rahoituksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Rahoituksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä rahoituksesta selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa. Korkeakoulujen harkinnanvaraisen rahoituksen hankkeissa käytetään erillistä ohjeistusta, joka liitetään osaksi hankepäätöstä.
