Hankeavustus vieraskielisen opetuksen sekä kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun parantamiseksi kehitettyjen mallien käyttöönottamiseksi ja tulosten vaikuttavuuden varmistamiseksi ammatillisessa koulutuksessa

Tavoitteena on 1) vieraskielisen opetuksen sekä kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun parantamiseksi kehitettyjen mallien käyttöönottaminen ja tulosten vaikuttavuuden varmistaminen ammatillisessa koulutuksessa, 2) VIERKO-hankkeessa aloitetun työn jatkokehittäminen, havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta. 

VIERKO-hankkeen tavoitteena oli luoda ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä vieraskielisen opetuksen kehittäminen sekä kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun parantaminen – kehittämis- ja koulutuskokonaisuus. 

Hankkeella tuetaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja valmistuneiden työllistyminen paranee.

Hallitusohjelman mukaisesti englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään ja samalla varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun. Lisäksi uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. 

Hallitusohjelman mukaan maahan muuttavan työvoiman kielitaidon turvaamiseksi molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan. 
 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet 

• Valtionavustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kehittämistoiminta tapahtuu koulutuksen järjestäjien laajana yhteistyönä. 
• Hakemuksesta tulee käydä ilmi valtakunnalliseen verkostohankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät, osallistujien työnjako ja kustannusten jakautuminen. Työnjaosta riippumatta kaikki hankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät sitoutuvat verkostohankkeen kaikkiin tavoitteisiin oman toimintansa kehittämiseksi.
• Hakemuksesta tulee käydä ilmi mitä aiemmassa VIERKO-hankkeessa aloitettuja toimenpiteitä aiotaan ottaa käyttöön, kehittää pidemmälle, seurata ja arvioida.
• Hakemuksesta tulee käydä ilmi toteuttamisaikataulu sekä kustannukset suhteessa toimenpiteisiin. 
• Toimenpiteiden tulee palvella opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja hyödyntää jo luotuja hyviä käytäntöjä (esim. kielitietoinen opetus). Toimenpiteiden tulee olla läpinäkyviä ja liittyä laajempaan työn organisointiin ammatillisen koulutuksen järjestäjän organisaatiossa ja valtakunnallisesti. 
• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan.
• Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta laajojen verkostohankkeiden toteutuksesta
• Toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurannan mallin tulee palvella pääsääntöisesti kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita yhdenvertaisesti.
• Hakijalla tulee olla kykyä ja kokemusta osallistaa laajasti eri vaiheessa kehitystyötä olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.
• Hakemuksessa tulee huomioida yhteistyön kehittäminen toiseen asteen koulutuksen osalta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. 
• Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti toimet aikaisemmin toteutetuissa hankkeissa, myös aiemmassa VIERKO-hankkeessa, tuotettujen materiaalien ja koulutuksen jalkauttamiseksi.  
• Hankkeen tulee huomioida ja tehdä yhteistyötä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman Maahanmuuttajien toimiva arki –hankekokonaisuuden ja sen sisällä erityisesti Vieraskielisten kielellinen tuki –hankkeen kanssa ja hyödyntää sitä kehittämistyössään. Euroopan Sosiaalirahaston Jatkuvan oppimisen valtakunnallisen teeman rahoittamana (JOPPI-hanke, OPH) saattaa myös syntyä hankkeita, joiden kanssa tämän hankkeen olisi hyödyllistä valmistautua verkostoitumaan. 
• Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä ennen hankesuunnitelman toimeenpanon aloittamista, kuitenkin kahden kuukauden kuluessa valtionavustuspäätöksestä. Ohjausryhmään tulee nimetä jäsenet opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta (esim. JOPPI-hankkeesta) sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. 
• Hanke huolehtii aineistojen ja käytänteiden levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille. 
• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan. 
• Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ammatillisen koulutuksen järjestäjille. 
• Hankkeen tulee järjestää kaikille avoin päätöswebinaari, jossa esitellään hankkeen konkreettisia tuloksia, sekä käyttöönotettu toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurannan toteuttamisen malli.
• Hankeavustusta ei voi käyttää määräaikaisten S2-/R2-opettajien palkkaamiseen. 
• Hankkeessa luotavat materiaalit tulee olla kaikkien koulutuksenjärjestäjien saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa (https://aoe.fi/#/etusivu).
• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. 
• Hanke saa sisältää laite- ja ohjelmistohankintoja enintään 10 % kokonaiskustannuksista

Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta: 

• Aineistot, materiaalit, hyvät käytänteet ja uudet toimintamallit on otettu käyttöön valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa
• Käyttöönotettu toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurannan toteuttamisen mallin jatkuvuus on varmistettu 
• Tuotosten ylläpitoon ja jatkokehittämiseen on luotu pysyvä(t) verkosto(t) 
• Tuotosten ylläpitoon ja jatkokehittämiseen on luotu pysyvät ja taloudellisesti kestävät mallit
• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. (esim. kuinka HOKS:ia laadittaessa, päivitettäessä ja toteumaa seurattaessa huomioidaan kielelliset osaamistarpeet) 
• Hankesuunnitelmassa on kuvattava mittareiden oletetut vaikutusmekanismit, miten hankkeessa asetetut mittarit todentavat tavoitteena olevaa muutosta. Hankkeessa tulee asettaa tuloksellisuudelle ja vaikuttavuudelle mittarit ja määritellä mitä tilastoja hankkeen osatoteuttajat seuraavat Vipunen-palvelusta (esim. eHOKS, opintosuoritukset, työllistyminen, jatko-opinnot). Hankkeessa mukana olevat osatoteuttajat käyttävät samoja mittareita (esim. kielitaidon kehittyminen, kielitestaus).

Budjettierittelystä tulee käydä selkeästi ilmi, miten ja mihin tarkoituksiin hakija aikoo hakemansa avustuksen käyttää. Hakemuksesta tulee käydä lisäksi ilmi, miten avustuksen tavoitteen mukaisia tuloksia arvioidaan ja todennetaan. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. 

Avustuksen saajalle tullaan antamaan lupa siirtää avustusta eteenpäin, jolloin avustuksen saajan ja käyttäjän tulee laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus OKMssä laaditun mallipohjan mukaisesti. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.