Fyra tilldelades statens journalistpris

Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin delade ut prisen på onsdagen i Helsingfors. Journalistpriset delades i år ut för 17:e gången.

Dessutom beviljades Risto Arkimies (Vuorentausta), Lea Järvisalo (Nyslott), Mikko Laitinen (Vesivehmaa), Jorma Mylly (Uleåborg), Raija Peltomaa (Panttila), Arja-Anneli Tuominen (Helsingfors) ja Kari Varvikko (Vanda) extra journalistpension. På grund av personuppgiftslagen publiceras inte namnen på dem som fått extra journalistpension på Internet utan särskilt tillstånd. Tre av de personer som beviljats pension vill inte att deras namn publiceras på internet.

Den extra journalistpensionen beviljas på ansökan. I år inlämnades 167 ansökningar. Priserna och pensionerna beviljas av undervisningsministeriet på framställning av journalistnämnden. Journalistnämnden består av representanter för journalistorganisationerna och undervisningsministeriet.

Prismotiveringar (endast på finska)

Pirjo Kukko-Liedes on politiikasta kirjoittavien journalistien joukossa yksi Suomen kaikkien aikojen kokeneimmista. Toimittajan ammatissa hän on ollut liki 40 vuotta, joista politiikan kirjoittajana yli 30 vuotta. Hän on vuosien mittaan seurannut Suomen politiikkaa ja suomalaisia poliitikkoja tavalla, jonka intensiteetti hakee vertaistaan. Tästä alueesta Kukko-Liedes on raportoinut sekä valtakunnallisesta että pohjoissuomalaisesta näkökulmasta, mikä tekee yhdistelmästä jo lähes ainutlaatuisen. Kukko-Liedes on luonut tyhjästä Kalevan Helsingin toimituksen ja toiminut sen esimiehenä vuodesta 1985.

Kukko-Liedes on kirjoittanut tasapuolisesti kaikista poliittisista suuntauksista ja pitkälti hänen ansiostaan pohjoissuomalaiset lukijat ovat kyenneet seuraamaan Suomen politiikkaa ajan hermolla ilman, että tietoja olisi pitänyt hakea valtakunnallisesta mediasta. Lisäksi hän on tehnyt lukemattomia valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäneitä uutisia ja haastatteluita. Hän on myös tullut tunnetuksi erittäin tuotteliaana toimittajana, joka saa tietoa asioista myös kulissien takaa.

Kukko-Liedes on tarmokas ja nopea toimittaja sekä laatujournalismin puolustaja. Hän on pelkäämätön ja periksiantamaton tahtokirjoittaja, jolle politiikan toimittaminen ei ole vain työtä, vaan osa elämää. Helsingissä sanomalehti Kaleva on yhtä kuin Pirjo Kukko-Liedes.

Monille pohjoissuomalaisille lukijoilleen Pirjo Kukko-Liedes on lähes instituutio, ja merkitsee ennen muuta nimeä lahjomattomana ja tarpeen vaatiessa pisteliäänäkin politiikan toimittajana, kommentoijana ja kolumnistina.

Erkki Laatikainen on Suomen sanomalehdistön historian tunnetuimpia ja ansioituneimpia journalisteja. Hän on tehnyt koko elämäntyönsä sanomalehtimiehenä, maakuntalehden toimituksen jokaisella portaalla kesätoimittajasta päätoimittajaksi. Päätettyään opintonsa Laatikainen työskenteli runsaan vuoden (1971-72) Keskisuomalaisen kunnallistoimittajana. Hän siirtyi vuodeksi (1972-73) Keski-Suomen lääninhallitukseen kansliasihteeriksi, käytännössä maaherran poliittiseksi avustajaksi, josta toimesta hänet kutsuttiin takaisin Keskisuomalaiseen, toiseksi toimittajaksi (artikkelitoimittajaksi), nimitettiin 1973 varapäätoimittajaksi ja 1975 päätoimittajaksi. Siitä tehtävästä hän jäi eläkkeelle viime vuonna.

Nuori päätoimittaja tarttui tehtäviinsä tarmokkaasti ja hankki itselleen nopeasti vahvan aseman sekä maakunnassaan että koko sanomalehdistön piirissä. Laatikainen tunnetaan tehokkaana verkostoitujana, joka on vuosikymmenten mittaan hyödyttänyt suuresti niin lehteä kuin maakuntaakin. Hänen toimintansa on ollut hyvin laaja-alainen ulottuen lehdistön lisäksi muun muassa yliopiston, kansanopiston, kulttuurirahaston, maanpuolustusjärjestöjen ja pankkisektorin johtaviin luottamustehtäviin.

Lehdistölle hän on tehnyt merkittäviä palveluksia. Hän on hoitanut keskeisiä luottamustoimia Sanomalehtien liitossa, Maakuntalehtien liitossa ja STT:ssä, ollut Päätoimittajien yhdistyksen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja sekä Julkisen Sanan neuvoston jäsen. Sittemmin voimakkaasti kehittyneen media-alan koulutuksen saamiseen Jyväskylän yliopistoon Laatikainen vaikutti merkittävästi; yliopisto kutsui hänet kunniatohtoriksi 1996. Tasavallan presidentti myönsi hänelle 1999 professorin arvon. Sotilasarvoltaan hän on reservin majuri.

Päätoimittajana Laatikainen on ollut lehtensä ennakkoluuloton kehittäjä ja kantanut vastuuta paitsi päätyöstään, toimituksen johtamisesta ja linjan vetämisestä, myös kustannusyhtiön taloudesta. Väli-Suomen sanomalehtien yhteistyössä hän oli aloitteentekijä ja johti Väli-Suomen Media Oy:n hallitusta. Hän oli myös Keskisuomalaisen liiketoiminnan vastuunkantaja, tulosyksikkö Keskisuomalaisen johtaja, Keskisuomalainen Oy:n sekä -yhtymän varatoimitusjohtaja. Hänen panoksensa Keskisuomalaisen erinomaiseen menestykseen sekä lehtenä että yrityksenä on ollut oleellinen.

Professori Laatikaisen maine maan johtavien journalistien eturivissä selittyy hänen aktiivisen ja energisen toimintansa laaja-alaisuudella, mutta ennen muuta persoonallisella ja rohkealla kyvyllä ja halulla käyttää haltuunsa uskottua sanan mahtia. Laatikaisen johdolla Keskisuomalainen kehittyi suureksi ja tasokkaaksi maakuntalehdeksi, jonka mielipidettä arvostettiin valtakunnallisesti. Ylitse muiden luettiin ja kommentoitiin lehden päätoimittajan rohkeita ja linjakkaita, iskevään tyyliin esitettyjä mielipidekirjoituksia, jotka eivät jättäneet kylmäksi enempää samaa kuin eri mieltä olevia - olkoon jälkimmäisestä esimerkkinä Paavo Lipposen sinkoama, pian kunnianimeksi muuttunut "satraapin" nimitys.

On vaikea kuvitella lehtimiestä, joka perustellummin kuin Erkki Laatikainen on elämäntyöllään ansainnut alan korkeimpana tunnustuksena pidetyn valtion journalistipalkinnon.

Martti Merilinna on lähes 40 vuotta kestäneestä journalistin urastaan tehnyt pääosan Tekniikan Maailma –lehden palveluksessa. 1970-luvulla hän toimi sekä TM:n että Tuulilasin avustajana samaan aikaan kun työskenteli TVH:n liikenneturvallisuusinsinöörinä. Hän oli mukana mm. Keniassa kohentamassa paikallista liikenneturvallisuutta.

Vuonna 1979 TM:n päätoimittaja Rauno Toivonen kutsui Merilinnan lehden auto- ja liikennesisällöstä vastaavaksi toimituspäälliköksi. Tässä tehtävässä hän kehitti voimakkaasti lehden testaustoimintaa, mihin diplomi-insinöörin koulutus antoi hyvät valmiudet. Merilinnan käsialaa on mm. lehden edelleen käytössä oleva arvostelujärjestelmä, jossa tuotteelle annettava yleisarvosana lasketaan eri ominaisuuksille annettavien arvosanojen painotettuna keskiarvona. Siihen puolestaan perustuvat kuuluisat TM tähdet, joita tuote saa nollasta viiteen.

Merilinna kehitti voimakkaasti lehden testausmenetelmiä ja testityyppejä, joista parhaina esimerkkeinä ovat nykymuotoiset kesä- ja talvirengastestit sekä säännölliset autojen talvivertailut. Pitkälti näiden testien ansiosta TM on autoalalla tunnettu ja arvostettu julkaisu myös Suomen ulkopuolella. Merilinna jatkoi edeltäjänsä Mauri Salon työtä kansainvälisten suhteiden luojana. Monia testejä sekä mm. autojen valomittaustuloksia on julkaistu myöslukuisissa ulkomaisissa lehdissä.

TM:n liikenneaiheiset artikkelit ovat Merilinnan ansiosta kehittyneet muotoon, joka on saanut arvostusta liikennealan asiantuntijapiireissäkin. Esimerkiksi oikeuden ennakkopäätöksiä, Liikenneministeriön tulkintoja ja Liikkuvan Poliisin asiantuntemusta hyödyntävät artikkelit ovat kertoneet mm. liikennejärjestelyistä ja –turvallisuudesta asiantuntemuksella, joka perinpohjaisuudessaan hakee vertaistaan.

Siirtyessään TM:n päätoimittajaksi syksyllä 1999 Merilinna peri edeltäjältään tuomariston jäsenyyden Vuoden Auto eli Car of the Year –raadissa, joka jakaa autoalan kenties arvostetuimman palkinnon. Merilinna on edelleen raadin ainoa suomalaisjäsen. Hän vastaa nykyään myös CotY-raadin toimintaan olennaisena osana liittyvän Tannistestin järjestelyistä. Joka syksy joukko raadin jäseniä kokoontuu viikoksi Pohjois-Tanskaan testaamaan vuoden autouutuuksia, joita on järjestetty paikalle noin sata eri yksilöä.

Merilinnan päätoimittajakaudella TM jatkoi menestystään. Vuoden 1999 vajaan 135 000 kappaleen levikki kasvoi tasaisesti ja vuonna 2007 levikki ylitti jo 150 000. TM:n lukijamäärä on tällä hetkellä 663 000. Mieslukijoita lehdellä on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin Sanomilla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana myös TM:n internet-palvelua on kehitetty pitkälti Merilinnan luomien suuntaviivojen mukaisesti, mikä on osoittautunut varsin järkeväksi ratkaisuksi.

Merilinnan tärkeimpiin ansioihin kuuluu Tekniikan Maailman perusarvojen eli puolueettomuuden, luotettavuuden ja monipuolisuuden vaaliminen, toimituksen ammattitaidon ja poikkeuksellisen hyvän yhteishengen ylläpito sekä parhaiden avustajien ja yhteistyökumppaneiden verkoston luominen. Kaikki tämä on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että TM on alansa selvästi arvostetuin lehti.

Merilinna on vaikuttanut vahvasti suomalaisen auto- ja liikennejournalismin kehitykseen myös toimiessaan kolme kaksivuotisjaksoa Auto- ja liikennetoimittajat ry:n (AuLi ry) puheenjohtajana. Parhaillaan hänellä on vastuullaan AuLi:n historiikin kokoaminen ja toimittaminen. Vuonna 2008 Merilinna valittiin maan suurimman autoalan järjestön, noin 90000 jäsentä käsittävän Autoliitto ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Näin hän seuraa edelleen aitiopaikalta suomalaista autoalaa.

Merilinna siirtyi eläkkeelle TM:n päätoimittajan tehtävistä vuoden 2008 lopussa, mutta hän jatkaa edelleen aktiivisesti TM:n avustajana, vastaten esimerkiksi Liikenteessä -palstan kokoamisesta.

Risto Pohjanpalo on vaikuttanut sähköisen tiedonvälityksen uutisjournalismin kehittämiseen usealla eri tasolla, samalla hän on osallistunut keskeisesti alan järjestötyöhön.

Pohjanpalo toimi Kokkolassa Yleisradion Keski-Pohjanmaan alueradiossa ensin avustajana ja sitten vakinaisena toimittajana vv. 1966 - 1974. Tänä aikana hän muun ohjelmatyönsä lisäksi teki uutis- ja ajankohtaisjuttuja valtakunnallisiin radio- ja tv-uutisiin ja ajankohtaisohjelmiin.

Siirryttyään Helsinkiin Ylen Radion uutistoimitukseen hän toimi kymmenkunta vuotta radion pääuutislähetyksen, Päivän peilin toimittajana. Pohjanpaloa käytettiin myös useissa projekteissa vetäjänä, näistä merkittävin oli ETYK:in kymmenvuotisjuhlien radioinnin ja televisioinnin projektipäällikön tehtävä v. 1985. Hän oli myös useaan otteeseen radion valtakunnallisten vaalitulospalveluohjelmien tuottajana. Hänen johdollaan Ylen radiouutiset aloittivat ensin säännölliset yöuutiset ja sittemmin ympärivuorokautiset tasatuntiset uutiset.

Pohjanpalo siirtyi Yleisradiosta perustamaan ja vetämään Radio Novan uutistoimintaa vuonna 1997. Hän on ollut alusta lähtien Radio Novan uutisten vastaava päätoimittaja. MTV-konsernin uutistoiminnan kehittämisen myötä hän siirtyi vetämään myös MTV:n uutisten multimediatoimitusta.

Pohjanpalo on toiminut pitkään media-alan järjestöissä. 1980-luvulla hän oli Radio- ja TV-toimittajien liiton RTTL:n hallituksen jäsenenä; aloitteentekijänä ja perustajajäsenenä Sähköisen median päätoimittaja-yhdistyksessä, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina. 2006 - 2009. Peräti yhdentoista vuoden ajan, vuosina 1998 - 2009 hän oli sotilastiedotuksen yhdistyksen, TK-Tiedotuskillan puheenjohtajana.

Julkisen Sanan neuvostossa Risto Pohjanpalo on ollut varajäsenenä kahteen otteeseen, varsinaisena jäsenenä ja varapuheenjohtajana yhden kolmivuotiskauden.

Risto Pohjanpalo on Radio Novan uutisten perustajana ja vetäjänä koko radiokanavan toiminta-ajan kehittänyt valtakunnallisen kaupallisen radion uutisista luotettavan ja uskottavan uutismedian Suomen mediakenttään.

-- -- --

Ytterligare information:
- kulturrådet Kristina Hautala-Kajos, tfn (09) 160 77218

pm, js
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin delar ut statens journalistpris onsdagen 10.6.2009 kl. 10.00 statsrådets festvåning Smolna, Södra Esplanaden 6, Helsingfors