Hyppää sisältöön

EUROSTUDENT VII -tutkimusartikkelit julkaistiin – Aiheina korkeakoulutukseen hakeutuminen, valmennuskurssit, sukupuolittuneet koulutusvalinnat ja kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 15.4.2021 11.00
Tiedote

EUROSTUDENT VII -tutkimuksella selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Keväällä 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yli 7 000 korkeakouluopiskelijaa. Suomen kansalliset tulokset julkaistiin syyskuussa 2020. Nyt julkistetut viisi tutkimusraporttia tukevat ja temaattisesti syventävät kansallista raporttia.

Tutkimusraporttien teemat on valittu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjauksia huomioiden. Siten artikkeleiden kautta saatavat tiedot syventävät tietopohjaa hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon edistämiseksi.

– Kansallisessa EUROSTUDENT VII -raportissa sekä näissä tutkimusartikkeleissa käytössä oleva tietopohja on arvokas ja ainutlaatuinen. Näillä jatkotutkimuksilla syvennämme ymmärrystämme ja vahvistamme tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa korkeakoulutuksesta, toteaa ylijohtaja Atte Jääskeläinen.

Koulutukseen hakeutumisen motivaatiotekijät ovat yhteydessä sukupuolittuneisiin alavalintoihin

Jenni Lahtisen, Tina Laurosen ja Virve Murron artikkelin Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja tulokset osoittavat, että miehillä perinteisiä sukupuolirajoja rikkovien valintojen todennäköisyys kasvaa iän karttuessa.

Mitä myöhemmin miehet aloittavat korkeakouluopinnot, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he opiskelevat sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Naisten kohdalla puolestaan vaikuttaa siltä, että korkeampi ikä ei samalla tavalla suoraviivaisesti avarra koulutusvalintojen mahdollisuushorisontteja.

Opiskelijat toivovat monipuolisia opiskelujärjestelyjä ja tukimuotoja

Johanna Korkeamäen ja Mirkka Vuorennon artikkeli Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun nostaa esille tarpeen edistää yhdenvertaisuutta aktiivisesti korkeakouluopinnoissa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan opiskelijoiden opinnoissa suoriutumista voidaan edistää monin tavoin. Koronapandemian vaikutusten arvioinnissa on tärkeä huomioida erikseen erilaisia toimintarajoitteita kokevat opiskelijat ja panostaa laajemmin opiskelun saavutettavuutta ja sujumista edistäviin ratkaisuihin. Myös sosiaaliturvassa pitäisi paremmin huomioida opinnoissaan vaikeuksia kokevat opiskelijat.

Mikä saa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat jäämään Suomeen?

Henna Juusolan, Hanna Norin, Anu Lyytisen, Vuokko Kohtamäen ja Jussi Kivistön artikkelissa Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: miten Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen jälkeen? tarkastellaan kansainvälisten opiskelijoiden motiiveja hakeutua Suomeen sekä erilaisten politiikkatoimien vaikutusta opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suomeen opintojen jälkeen.

Vastauksissa korostuivat yhteiskunnan avoimuutta edistävä politiikka, talouskasvu ja työpaikkojen luominen sekä työmarkkinapolitiikka. Työvoimapoliittisten tavoitteiden ohella voikin olla tarpeen huomioida myös yhteiskunnan vastaanottavaisuus ulkomaisia opiskelijoita kohtaan. 

Merkityksellisin tekijä Suomeen jäämisen preferoimisessa näyttäisi olevan perhetilanne eli se, onko opiskelijalla lapsia ja kuinka monta. Tämän analyysin valossa näyttää siltä, että jo yhden lapsen myötä opiskelijoilla on suunnitelmia jäädä Suomeen ja ajatukset vahvistuvat, kun lapsia on enemmän.

Valmennuskurssit ovat yhteydessä koulutusalan suosioon

Juhani Saaren, Alina Inkisen ja Suvi Jokilan artikkeli Opiskelijoiden hakumotiivit ja valmennuskurssin käyminen esittelee koulutukseen hakeutumista ja opiskelijan taustan vaikutuksia siihen. Nuorimmilla ja kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla vaikuttavat vanhempien odotukset, kun taas varttuneemmat ja erityisesti naiset haluavat edistää opinnoillaan muiden hyvinvointia.

Artikkelissa tarkastellaan myös valmennuskurssien käymistä, joka artikkelin mukaan on yhteydessä koulutusalan suosioon. Tuloksissa erottuvat erityisesti oikeustieteen, lääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joissa valmennuskurssin käyneitä on yli 70 prosenttia hyväksytyistä hakijoista. Poikkeavina aloina muuten varsin suoraviivaiseen trendiin ovat viestinnän ja informaatiotieteiden (puhetiede, viestintä) sekä erityisesti taidealojen koulutukset, joissa valmennuskurssimarkkinaa ei juuri ole olemassa.

Kilpailuille aloille valmennuskurssin kautta tulleilla on muita useammin korkeasti koulutettu vanhempi tai vanhemmat. Valmennuskurssin käymisellä on yhteys haluun auttaa muita ja toisaalta pyrkimykseen saavuttaa parempi asema yhteiskunnassa.

Marginaaliryhmät ovat merkittävä osa kaikista opiskelijoista

Hanna Norin, Anu Lyytisen, Henna Juusolan, Vuokko Kohtamäen ja Jussi Kivistön artikkelissa Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa: opiskelemaan hakeutuminen, opiskelukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat tutkittiin korkeakoulutusta kolmen eri marginaaliryhmän – maahanmuuttajataustaisten, toimintarajoitteisten ja mielenterveysongelmista kärsivien – osalta.

Marginaaliryhmät muodostavat tämän tarkastelun perusteella merkittävän osan suomalaisten korkeakoulujen opiskelijapopulaatiosta. Näin ollen tasa-arvoon liittyvien politiikkatoimien muotoiluun olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota sekä järjestelmä- että korkeakoulutasolla. Keskeinen askel marginaaliryhmien huomioimisessa on niiden moninaisuuden tunnistaminen.

Eurostudent-kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista miltei neljäsosalla oli jokin fyysinen vamma, toimintarajoite tai pitkäaikainen terveysongelma. Kyselyyn vastanneista vajaalla 15 prosentilla oli jokin pitkäaikainen mielenterveysongelma.

Maahanmuuttajien ja suomalaisten opiskelijoiden välillä ei ollut juuri eroa siinä, missä määrin he uskoivat suorittavansa tutkintonsa loppuun. Yleisessä suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ollut eroja: valtaosa suhtautui luottavaisesti tulevaisuuteen ja työllistymiseensä. Tosin mikäli Suomesta ei löydy töitä, toisen polven maahanmuuttajat olivat muita halukkaampia lähtemään ulkomaille työnhakuun. Mielenterveysongelmista kärsivillä monenlaiset vaikeudet opiskelussa ja koko elämässä heijastuivat muita pessimistisempinä tulevaisuuden näkyminä. Heillä myös opintojen keskeyttämisriski oli muita marginaaliryhmiä suurempi.

Lisätietoja:

  • Opetusneuvos Kaisu Piiroinen, p. 0295 330 359
  • Ylitarkastaja Sami Niinimäki, p. 0295 330 303