EU:n kulttuuriministerit päättivät Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta

Kulttuuriperintötunnus on ollut epävirallisesti käytössä vuodesta 2006 alkaen. Tunnuksen myöntämisellä halutaan lisätä kulttuurisen moninaisuuden arvostusta ja eurooppalaisten kulttuurikohteiden merkitystä ja tunnettuutta. Tunnus voidaan myöntää muistomerkeille, luonto- tai kaupunkikohteille, kulttuurimaisemille, historiallisille paikoille ja kulttuurihyödykkeille ja -esineille. Se voidaan myöntää myös tiettyyn paikkaan liittyvälle aineettomalle kulttuuriperinnölle.

Kulttuuriperintötunnuksen käyttö rajataan aluksi Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Jokainen jäsenvaltio voi joka toinen vuosi esittää hyväksyttäväksi enintään kaksi kohdetta. Järjestelmän laajentaminen myös unionin ulkopuolisiin Euroopan valtioihin tulee harkittavaksi myöhemmin.

Ministerineuvostossa nimettiin Tšekin Plzen vuoden 2015 Euroopan toiseksi kulttuuripääkaupungiksi aiemmin valitun Belgian Monsin ohelle.

Ministerit hyväksyivät myös päätelmät kulttuurin osuudesta Eurooppa 2020 -strategiassa. Kulttuurin todettiin olevan yksi tärkeimpiä työllisyyden ja kestävän kasvun aloja.

Ministerineuvostossa käytiin keskustelu taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta edistävistä toimista. Keskustelu muodosti lähtölaukauksen liikkuvuutta edistävien tiedotuspisteiden verkoston muodostamiselle ja ponnistelujen jatkamiselle liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.

Kokouksen lopussa Ranska ja Slovenia ottivat voimallisesti esiin kirjan aseman digitalisoituvassa ympäristössä. Ranska avasi samalla keskustelun siitä, että sähköisen kirjan arvonlisäveron tulisi seurata fyysisen kirjan lievempää arvonlisäverokohtelua.


Lisätietoja:
-johtaja Jukka Liedes (OKM), puh. (09) 160 77481