Erityisavustus sairaanhoitajien koulutusmäärien lisäämiseen

Avustusta voivat hakea ammattikorkeakoulut, joilla on sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastuu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää rahoitettavista koulutuksista. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Arviointiperusteena on koulutuksen kohdentuminen alueelliseen työvoimatarpeeseen ja ammattikorkeakoulujen edellytykset lisätä koulutusmääriä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi seuraavin perustein:

• Työllistyminen ammattikorkeakoulusta ja alueellinen sijoittuminen
• Koulutuksen vetovoima
• Ennakointien osoittama työvoimatarve
• Kielelliset perusteet, ruotsin ja saamen kielen osaajien koulutustarve
• Ammattikorkeakoulun hakemuksessa esittämät perusteet alueelliselle työvoimatarpeelle ja mahdollisuuksille koulutuksen laajentamiseen.

Koulutuksen lisäystä arvioidaan suhteessa ammattikorkeakoulun nykyiseen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittajamäärään (paikan vastaanottaneet).

Nykyinen aloittajamäärä määritellään vuosina 2016–2018 toteutuneen korkeimman aloittajamäärän perusteella.

Arvioinnissa hyödynnetään opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilastoja.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa katsotaan eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen, ks. Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. OKM 2017

Korkeakouluja pyydetään sisällyttämään Merkityksellinen Suomessa ohjelman tavoitteita soveltuvin osin toteutettavaan koulutukseen.

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita.

Korkeakouluja pyydetään edistämään sukupuolten tasa-arvoa erityisesti uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa.

• kestävän kehityksen edistäminen, ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (pdf).

Korkeakouluja pyydetään sisällyttämään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita soveltuvin osin toteutettavaan koulutukseen.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista (OKM/3/091/2018) poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka.

Kilpailuttamisraja projektin hankinnoille on 20 000 €. Avustuksen saaja voi noudattaa oman hankintaohjeensa mukaista pienhankintarajaa, vaikka se olisi ministeriön asettamaa rajaa alhaisempi. 20 000 € (+alv) ylittävissä, mutta hankintalain 60 000 € (+alv) kynnysarvon alle jäävissä hankinnoissa tulee tehdä vähintään kevyt kilpailutus, jossa pyydetään muutamalta tarjoajalta hinta-arviota ja muita tietoja vertailun tekemiseksi.

Ehdoista ja rajoituksista poiketen hankkeessa käytetään kokonaiskustannusmallia. Yleiskustannuskerroin on 30 % ja henkilösivukulukerroin enintään 50 %.

Mikäli hankkeessa on tarkoitus jakaa määrärahaa edelleen esimerkiksi yhteishankkeen muille osapuolille, on valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti päätöksentekoa varten hakemuksessa annettava seuraavat tiedot: jaettavan summan enimmäismäärä, keille (kohderyhmä) rahoitusta on tarkoitus jakaa ja mihin tarkoitukseen. Päätökseen ei voida kirjata lupaa jakaa määrärahaa edelleen mikäli tiedot puuttuvat hakemuksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016).

Katso avustusten ehdot ja -rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Avustuksen saajan on raportoitava tutkintoon johtavaan koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärä ja tällä avustuksella toteutettu koulutuslisäys aloittavina opiskelijoina (paikan vastaanottaneet) vuosittain.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Talousarviolomake (xlsx)