Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat:
1. Hakukohtaiset edellytykset
- Hankkeella on oltava selkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä ajallinen suunnitelma ja perusteltu kustannusarvio.
- Avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista
- Hankkeissa suositellaan vahvasti tehtävän monipuolista paikallista, alueellista ja/tai valtakunnallista yhteistyötä.
- Monialaisissa hankkeissa tästä kirjastojen määrärahasta voidaan myöntää avustuksia vain kirjastojen osuuteen. Muiden hallintokuntien on vastattava omista kustannuksistaan.
- Yhteistyöhankkeissa edellytetään aiesopimusta jo hakuvaiheessa.
- Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän vakiintuvia käytäntöjä tai rakenteellisia uudistuksia.
- Hankkeissa saaduista kokemuksista tulee viestiä suunnitelmallisesti ja aktiivisesti, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä laajemmin.
Omatoimiseen kirjastopalveluun voidaan myöntää rahoitusta, jos hanke parantaa kirjastopalvelujen saatavuutta ja omatoimikirjaston toiminnan monimuotoisuutta. Omatoimisen kirjastopalvelun kehittämiseen voidaan myöntää avustusta vain, jos kirjasto kehittää palvelua ensimmäistä kertaa tai jos kirjasto kehittää edelleen jo toteutettua omatoimipalvelua/konseptia.
Digitointihankkeisiin voidaan myöntää avustusta, jos digitoitava aineisto on paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti arvokasta. Aineiston pitää olla kirjaston hallinnassa. Kirjasto hankkii digitointiohjeistuksen Kansalliskirjaston Mikkelin digitointikeskuksesta. Digitoitujen aineistojen on oltava saatavilla myös Finnassa.
Aluehallintovirastot suosittelevat päällekkäisyyksien välttämiseksi neuvottelemaan laajemmista lasten ja nuorten lukemista edistävistä hankkeista Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa, jolla on valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa.
Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Myös omarahoituksen tulee muodostua hyväksyttävistä kustannuksista.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat:
- Palkat ja palkkiot
- Hankkeeseen palkatun työntekijän matka-, koulutus- ja puhelin- yms. kulut
- Matka- ja majoituskulut
- Edustuskulut
- Hanketta varten tehdyt materiaalihankinnat: Aineet, tarvikkeet, tavarat (pois lukien ei-hyväksytyt)
- Ostopalvelut
- Tilavuokrat eli hankkeeseen erikseen hankitut työtilat, koulutustilat yms. Ei toimitilakustannuksia, joihin kirjasto saa valtionosuutta
- Leasingkulut
- Yleiskustannukset (enintään 15 % hankkeen kustannuksista) perustelluista syistä
- Muut hankkeesta todennetusti aiheutuvat kulut
Seuraavat kirjastojen perustoimintaan liittyvät kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia:
- aineisto- ja kalustehankinnat
- rakennus-, remontti- tai sisustustyöt
Hankkeeseen liittyvistä kustannuksista tarkempia tietoja saa Usein kysytyt kysymykset (UKK) -palstalta osoitteesta: http://aviavustukset.fi/hakeminen/avustusmuodot/kirjastotoiminnan-kehittaminen/
Millaisia kehittämishankkeita avustetaan?
Avustettavat hankkeet edistävät vähintään yhtä seuraavista kokonaisuuksista:
Kokonaisuus: Kirjastojen vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys
Kirjastopalvelut tukevat tutkivaa, luovaa, vastuullista ja kansainvälistä elämänasennetta.
- Kehitetään kirjastojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisääviä toimintamalleja
- Kehitetään kirjastopalvelujen saavutettavuutta parantavia toimintatapoja ja yhteistyömalleja
- Kehitetään kirjastoja kansalaistoimintaa tukevina yhteisöllisinä tiloina
- Edistetään kestävää kehitystä
Kokonaisuus: Lukemisen edistäminen
Monipuoliset lukutaidot ovat tärkeä avain jatkuvaan oppimiseen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Kirjastot tukevat lukutaitoa koko ihmisen elinkaaren ajan. Lukemisella ja lukutaidolla on erityisiä hyvinvointivaikutuksia. Lukeminen ja lukutaito edistävät osallisuutta kulttuuriin ja yhteiskuntaan, luovat turvallisuutta ja vahvistavat demokratiaa. Monilukutaitoon sisältyy taito tarkastella tekstien sisältöjä kriittisesti eli arvioida niiden luotettavuutta, alkuperää ja ilmaisukeinoja. Monipuolisella ja runsaalla vapaa-ajan lukemisella on myönteinen yhteys lukutaitoon. Kirjastot edistävät kaikkien väestöryhmien, erityisesti lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta.
- Kehitetään monipuolisia malleja ja toimintatapoja lukemisen edistämiseen
- Kehitetään lukutaitotyötä tukevia rakenteita ja yhteistyötä
- Edistetään lukemiskulttuuria
- Edistetään kaikkien väestöryhmien monilukutaitoja, erityisesti kriittistä lukutaitoa
Kokonaisuus: Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen kuuluu kaikille. Tarve kehittää ja uudistaa omaa osaamista jatkuu läpi elämän.
- Kehitetään kirjastoja kaikille avoimina ja monipuolisina työ- ja oppimisympäristöinä
- Kehitetään kirjastojen pedagogisia toimintatapoja erilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille.
- Edistetään suunnitelmallista yhteistyötä päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa
Kokonaisuus: Aktiivinen kansalaisuus, osallisuus, demokratia ja sananvapaus
Avoin luotettava tieto ja lähdekriittisyys luovat edellytyksiä toimia yhdenvertaisena kansalaisena digitaalisessakin yhteiskunnassa. Kirjastot edistävät myös osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjastot tukevat aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta muun muassa turvaamalla pääsyn monipuolisiin tietolähteisiin, tarjoamalla tiloja kansalaistoimintaan sekä järjestämällä rakentavaa keskustelukulttuuria ylläpitävää toimintaa.
- Vahvistetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuoropuhelua sekä kulttuurista moninaisuutta
- Kehitetään toimintaa, joka edistää hyvää keskusteluilmapiiriä
- Edistetään avointa ja luotettavaa tiedonsaantia sekä vahvistetaan lähdekriittisyyttä
- Kehitetään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa yhteisössään sekä osallisuutta vahvistavia toimintamalleja
- Lisätään vuoropuhelua kansalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa katsotaan eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä, ja avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
Milloin hakemus hylätään?
Aluehallintovirasto myöntämät avustukset ovat harkinnanvaraisia.
Aluehallintovirasto voi hylätä hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.
