Bolognan prosessi esillä opetusministerien kokouksessa Berliinissä
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittäminen on lähtenyt hyvään vauhtiin lähes kaikissa ns. Bolognan prosessiin osallistuvissa maissa. Prosessista on muodostunut tärkein eurooppalaisen korkeakoulutuksen muutosvoima. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteuttaminen vuoteen 2010 mennessä edellyttää kuitenkin kaikilta mailta määrätietoisia uudistuksia. Tätä mieltä olivat Berliiniin kokoontuneet noin 40 maan opetusministerit, jotka arvioivat Bologna-prosessin etenemistä ja hyväksyivät julkilausuman, jossa määritellään keskeiset keinot prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Berliinissä prosessi laajeni ja mukaan tuli mm. Venäjä. Seuraavien kahden vuoden keskeisiksi tavoitteiksi ministerit nimesivät kolme aluetta.
Julkilausuman mukaan koulutuksen laatu ja riittävä laadunvarmistus on keskeistä niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin. Ministerit edellyttävät, että vuoteen 2005 mennessä kaikissa prosessiin osallistuvissa maissa on oltava uskottava ja läpinäkyvä korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistus-järjestelmille luodaan myös yhteiset eurooppalaiset kriteerit ja vertailukelpoiset menettelytavat.
Opetusministerit painottivat tarvetta edetä europpalaisten tutkintorakenteiden kehittämisessä. He asettivat tavoitteeksi, että kaikissa prosessiin osallistuvissa maissa on korkeakoulujen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän valmistelu aloitettu vuoteen 2005 mennessä. Kaksiportaisessa mallissa ensimmäisen syklin tutkinto on yleensä 3-4 -vuotinen alempi tutkinto ja toisen syklin 1-2 -vuotinen ylempi tutkinto.
Ministerit painottivat myös opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuuden lisäämistä. Liikkuvuutta edistetään yhtenäisellä opintojen mitoitusjärjestelmällä. Ulkomailla suoritettujen opintojen ja tutkintojen tunnustamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkintojen sisältöjen ymmärrettävyyttä eri maissa pyritään parantamaan erityisellä tutkintotodistuksen liitteellä, joka ministereiden mukaan kaikkien eurooppalaisten korkeakoulujen tulee antaa opiskelijoille viimeistään vuodesta 2005 alkaen.
Berliinissä Bologna-prosessin toisessa seurantakokouksessa Suomen valtuuskuntaa johti opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen. Valitut kolme painopistettä ovat Suomen kannalta keskeiset eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteutumisessa. Ylijohtaja painotti, että tiivistyvä eurooppalainen yhteistyö ei merkitse korkeakoulutuksen kansallisten piirteiden häviämistä. Hän korosti lisäksi tasa-arvokysymysten laajaa huomioonottamista Bolognan prosessissa. - On pidettävä huolta siitä, että opiskelijavaihtoon osallistuminen ei riipu opiskelijoiden taloudellisesta asemasta. Samoin sukupuolten tasa-arvoiseen osallistumiseen on kiinnitettävä huomiota, totesi Jäppinen. Hänen mukaansa prosessiin mukaan tuleva tutkijakoulutusyhteistyö on avainasemassa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Bologna-prosessi käynnistyi kesäkuussa 1999, kun29 maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa julistuksen yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisesta vuoteen 2010 mennessä. Kehittämisprosessin etenemistä seurataan kahden vuoden välein ministerikokouksissa. Seuraava Bologna-prosessin seurantakokous pidetään vuonna 2005.
_ _ _
Lisätietoja:
-opetusneuvos Anita Lehikoinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77424, 040 518 4891
Lisätietoja Bologna-prosessista:
http://www.bologna-berlin2003.de/
http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/bolognaprosessi.html
>> Opetusministeriön muistio Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano (2002)
_ _ _
Opetusministeriön lausuntokierrokselle 17.9.2003 lähteneessä yliopistolain uudistusesityksessä ehdotetaan mm. siirtymistä kaksiportaiseen perustutkintorakenteeseen.
>> Tiedote ja uudistusesitys