Vuodenvaihteen muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Tehostettua ja erityistä tukea koskevat säännökset voimaan Perusopetuslain mukaista tehostettua ja erityistä tukea koskevat säännösmuutokset tulevat voimaan 1.1.2011. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perusteilla kuin nykyisin. Erityisen tuen päätöksessä tulee määrätä nykyistä täsmällisemmin oppilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista. Opetuksen järjestäjä voi ottaa muutosten mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011, mutta kuitenkin viimeistään 1 päivänä elokuuta 2011. Nuorisolaki uudistuu Nuorisolain muutoksella (693/2010) säädetään nykyistä tarkemmin paikallistason nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Kunnissa tulee jatkossa olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat kunnan hallinnosta opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimi sekä valtion paikallishallinnosta työhallinto ja poliisi. Verkostoa voidaan täydentää muilla viranomaisilla ja sen tulee toimia yhteistyössä nuorille palveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Useampi kunta voi halutessaan perustaa yhteisen verkoston. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ei käsittele yksittäisen, tunnistettavan nuorten asioita. Verkoston kohderyhmä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Laissa määritellään nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle neljä erillistä tehtävää. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Laissa on säännökset tilanteissa, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisten tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten. Tiedot on luovutettava peruskoulun päättäneestä nuoresta, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja ja nuoresta, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen sekä nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Nuorta koskeva tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen. Myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle, jos nuori arvioidaan viranomaisena saatujen tietojen perusteella olevan viipymättä tuen tarpeessa. Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle. Etsivä nuorisotyö vahvistaa varhaisen tuen tarjontaa nuorille. Jos nuoresta on tehtävä lastensuojeluilmoitus, tietoja ei luovuteta etsivälle nuorisotyölle. Valtioneuvosto on antanut asetuksen valtion rahoituksen perusteena käytettävistä eräistä opetustoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuodelle 2011 Opiskelijaa kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on lukiossa 6136,17 euroa, ammatillisessa koulutuksessa 10 624,23 euroa sekä ammattikorkeakoulussa 7 681,66 euroa. Taiteen perusopetuksessa opetustuntia kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on 70,10 euroa. Kansalaisopistoissa opetustuntia kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on 78,37 euroa. Koulutustoimikuntajärjestelmään muutoksia Koulutustoimikuntajärjestelmää uudistuu. Koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu vastaisuudessa ohjausryhmästä, koulutustoimikunnista sekä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä. Ohjausryhmä on koulutustoimikuntajärjestelmässä uusi asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on suunnitella, ohjata ja kehittää koulutustoimikuntajärjestelmän toimintaa. Koulutustoimikuntia yhdistetään ja niiden määrä vähenee kahdeksalla 26 toimikuntaan. Ohjausryhmä voi asettaa täydentäviä asiantuntijaryhmiä. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousee Korkeakouluopiskelijan ateriatuki nousee 0,10 eurolla 1,77 euroon ja muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle maksettava ylimääräinen avustus 0,16 eurolla 1 euroon 1.1.2011 lukien. Lisää taiteilijaeläkkeitä 2011 Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä lisääntyy 16 täyttä eläkettä vastaavalla määrällä vuonna 2011. Yhteensä uusia eläkkeitä voidaan myöntää tuolloin 51 täyttä eläkettä vastaava määrä, kun luku vielä vuonna 2010 oli 35. Taiteilijaeläkkeiden lukumäärä nousi nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun sen määrä laski asteittain 1990-luvun alussa 65 täydestä eläkkeestä nykyiselle tasolleen. Samalla eläkkeiden määräraha siirtyy valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan. Eläke voidaan myöntää täytenä tai osaeläkkeenä. Vuonna 2010 täyden tai osaeläkkeen sai 42 hakijaa, mikä teki alle 10 prosenttia hakijoista. Vuonna 2011 taiteilijaeläkettä hakee 480 henkilöä. Kymmenen vuotta aiemmin hakijoita oli runsaat 300, joten hakijamäärä on kasvanut yli 50 prosenttia 90-luvun lopusta. Apurahan saajien sosiaaliturvauudistus ei ole korvannut ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden tarvetta. Nyt eläkkeelle jäävien suuriin ikäluokkiin kuuluvien taiteilijoiden eläketurvaan sosiaaliturvauudistus ei ole ehtinyt vaikuttaa. Eläkkeet ovat osa taiteilijoiden tukemista. Ne mahdollistavat monen iäkkään taiteilijan kohdalla myös taiteellisen työn jatkamisen. Vuoden 2009 lopussa maksussa oli yhteensä 1049 taiteilijaeläkettä. Taiteilijaeläkkeen myöntää hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakijoiden taiteellisia ansioita arvioivat taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat. Eläkkeitä myönnettäessä otetaan huomioon myös haki¬jan va¬ral¬li¬suus¬asema sekä hänen toimeentulomahdol¬lisuutensa. Valtion taideteostoimikunta asetettiin toimikaudeksi 2011?2013. Toimikunta palaa Valtion taidemuseon yhteyteen Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtion taideteostoimikunnan toimikaudeksi 2011?2013. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin johtava asiantuntija, arkkitehti Kristiina Koskiaho Senaatti-kiinteistöistä. Jäseniksi nimitettiin vastaava konservaattori Siukku Nurminen Valtion taidemuseosta, valokuvataiteilija Veli Granö, taidemaalari Irmeli Mäkilä, taidegraafikko Arto Nurro, taiteilija Silja Puranen, kuvataiteilija, mediataiteilija Jani Ruscica ja kuvanveistäjä Kimmo Schroderus. Valtion taideteostoimikunnan tehtävänä on hankkia ja sijoittaa taideteoksia valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin. Vuonna 1956 perustettu toimikunta siirtyy 1.1.2011 alkaen Taiteen keskustoimikunnan yhteydestä Valtion taidemuseon yhteyteen. Taideteostoimikunnan hankinnat muodostavat valtion taidekokoelman, jossa on noin 13 000 teosta. Hankintoja ja kokoelman hoitoa varten on valtion taidebudjetissa vuodelle 2011 osoitettu 1 100 000 euroa. Uusi määräraha saamelaisten kielipesätoiminnan tukemiseen Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti ministeriö ryhtyy vuoden 2011 alusta lähtien avustamaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesien toimintaa uudella määrärahalla. Määrärahaa saa käyttää Inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielillä tapahtuvaan toimintaan. Vuonna 2011 määrärahan suuruus on 350 000 euroa.