Ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallinto-mallia ehdotetaan uudistettavaksi
Selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ehdottavat ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistamista. Raportin laajimmin perustellussa ehdotuksessa vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle, ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yhdeksi oikeushenkilöksi ja kaikkien ammattikorkeakoulujen oikeudelliseksi muodoksi tulee osakeyhtiö. Kaksi muuta vaihtoehtoista mallia, joissa nykyiseen järjestelmään tehtäisiin pienempiä muutoksia, vastaavat heikommin ammattikorkeakoulusektorin nykyisiin pulmiin ja tuleviin haasteisiin.
Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan selvitys antaa hyvän pohjan rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistamiselle.
- Ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitus- ja ohjausmalli ei ole tyydyttävä ammatti-korkeakoulujen laadun ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tärkeää on, että uudessa mallissa on osioita, jotka kannustavat ammattikorkeakouluja parantamaan oman toimintansa laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä. Selvää on, että pelkkä rahoitusuudistus ei riitä, vaan myös ohjaus- ja hallintomallia on uudistettava samalla, Virkkunen sanoi vastaanottaessaan ehdotuksen.
Selvityshenkilöt esittävät siirtymistä nykyistä enemmän tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitusjärjestelmään. Samalla selkeytetään hallintomallia niin, että ammattikorkea-kouluilla on vain yksi strategiasta ja taloudesta vastaava hallitus nykyisen kahden hallituksen asemesta. Ohjaus- ja hallintojärjestelmä olisi nykyistä yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi, kannustavampi ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa tukeva.
Ammattikorkeakoulujen tehtävä on jatkossakin tuottaa työelämälähtöistä, korkealaatuista koulutusta sekä tehdä aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa tulisi uudistaa niin, että järjestelmä takaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle vakaat ja ennustettavat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä. Nykyinen järjestelmä ja siihen aika ajoin tehdyt pienet muutokset eivät kaikilta osin tue näitä tavoitteita.
Ammattikorkeakouluverkosto on edelleen hajanainen, 25 ammattikorkeakoululla on noin 160 toimipistettä. Työmarkkinoiden tarpeisiin ja koulutuksen kysyntään nähden on eräillä aloilla koulutustarjontaa liikaa. Viime vuosina on ollut koulutusohjelmia, joissa koulutuspaikkoja on tuntuvasti enemmän kuin niihin hakeneita opiskelijoita. Opintojen keskeyttämisasteet ovat korkeita ja kasvavia. Heikko vetovoima selittää korkeita keskeyttämisasteita.
Kokonaisuutena tarkastellen järjestelmässä on tehottomuutta. Kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä ei ole kannustava ja se on keskeisin heikon kustannustehok-kuuden syy. Toimintaa tehostamalla voidaan vapauttaa resursseja koulutuksen laadun kehittämiseen.
Ammattikorkeakoulujen hallintoa säätelee ammattikorkeakoululain lisäksi ylläpitomallista riippuen kuntalaki, osakeyhtiölaki tai säätiölaki. Tämä on usein aiheuttanut hämmennystä, koska on epäselvää minkä lain mukaan toimitaan.
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on periaatteessa omat selkeät tehtävänsä. Koulutustehtävässään ammattikorkeakoulujen nähdään yleisesti onnistuneen varsin hyvin. Sen sijaan tutkimuskehitys- ja innovaatiotoiminnassa on onnistuttu vain osittain ja työnjako yliopistojen kanssa on vielä muotoutumatta.
_ _ _
Lisätietoja:
- KT Hannele Salminen, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 511 0958
- KTL Pekka Ylä-Anttila, ETLA, puh. 050 525 3697
- johtaja Anita Lehikoinen, puh. 09 160 77353
_ _ _
Työryhmän esitys on luettavissa julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilla.
Selvityshenkilöt teettivät työnsä tueksi kolme taustaselvitystä ja laajan kyselyn, joihin uudistusehdotukset suurelta osin nojaavat.
Kohtamäki, ym. (2010), Kansainvälinen maakatsaus korkeakoulujen ohjauksesta, ra-hoituksesta ja sisäisestä hallinnosta. Tampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos, Higher Education Group.
Pääkkönen, J. (2010), Koulutuksen markkinoilla - arvioita ammattikorkeakoulujen te-hokkuuseroista ja niiden syistä. VATT - valmisteluraportit.
Nikulainen, T. ym. (2010), Ammattikorkeakoulujen asema ja uudistuminen - tausta-kyselyn tuloksia. ETLA Keskustelualoitteita.
- - -
Suomessa on 25 opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvaa ammattikorkea-koulua, joissa perustutkintoa suorittavia opiskelijoita on 115 000 ja jatkotutkintoa suo-rittavia 5 600. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus määräytyy laskennallisten opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrien perusteella. Opiskelijamäärien painoarvo on 70 % ja tutkintojen 30 %. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä ammat-tikorkeakoulujen laskennalliset kustannukset ovat 897 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 409 miljoonaa euroa ja loput kuntien rahoitusosuutta.
Opetusministeri Henna Virkkuselle luovutetaan ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskeva selvitys
korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 1.12.2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, Juhlasali, Kuntokatu 3