Suomen TKI-strategiset prioriteettialat herättävät vastakaikua Kaliforniassa
Suomessa tutkimus- ja Innovaationeuvosto (TIN) julkaisi hiljattain kansalliset TKI-strategiset valintansa. Valintojen kautta on tarkoitus tukea kestävää kasvua, Suomen kilpailukykyä, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Strategian myötä riskinottokykyä pitäisi pystyä lisäämään ja houkuttelemaan myös kansainvälisiä investointeja. Sektorikohtaiset valinnat kohdistuivat dataan ja datapohjaisen arvon luontiin; murrosteknologioihin; terveyteen ja hyvinvointiin; ilmastoon, ympäristöön ja arktiseen sekä turvallisuuteen, resilienssiin ja puolustukseen. Kaikki edellä mainitut sektorikohtaiset valinnat ovat yhteistyön kannalta relevantteja ja resonoivat varsin hyvin Kaliforniassa. Yhteistyöpotentiaalia löytyy siis myös näiden kansallisten prioriteettialojen osalta.
Suomi ja Etelä-Afrikka – yhteisiä intressejä strategisissa TKI-valinnoissa
Suomen ja Etelä-Afrikan TKI-toiminnan strategisissa valinnoissa on paljon yhtäläisyyksiä, vaikka toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset. Etelä-Afrikassa on useita globaalisti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja, osaamiskeskittymiä ja kansainvälisiä verkostoja sekä pitkä kokemus yhteistyöstä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö voi tarjota suomalaisille korkeakouluille pääsyn ainutlaatuisiin aineistoihin ja testialustoihin sekä tukea uusien markkinoiden ja osaajien tavoittamista. Etelä-Afrikan merkitys on kasvamassa myös koko Suomen TKI-järjestelmän kannalta. Kun entistä suurempi osa maailman työikäisestä väestöstä on afrikkalaisia, Afrikan maiden rooli globaalissa osaamisessa, markkinoissa ja päätöksenteossa vahvistuu.
Oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja suvereniteetti ohjaavat Brasilian tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa
Brasilian strategisena tavoitteena on nostaa maan TKI-investoinnit 2 %:iin BKT:stä vuoteen 2034 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään edistämään erityisesti yritysten innovaatioita, vähentämään maan teknologista riippuvuutta ja vahvistamaan tieteen omavaraisuutta. Temaattiset fokusalueet vastaavat pitkälti Suomen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja, mutta Brasilia painottaa vahvemmin sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämistä tieteen ja innovaatioiden keinoin.
Murroksen moottorit: SEA-maiden TKI-suunnat ja Suomi
Singaporen tuore RIE2030-suunnitelma on alueen selkein esimerkki pitkäjänteisestä TKI-ohjauksesta ja on monin osin linjassa myös TIN:in strategisten valintojen kanssa. Mutta miten SEA-alueen muut maat asemoivat TKI-panostuksensa? Alueella on käynnissä laaja murros: useat maat pyrkivät siirtymään valmistavasta teollisuudesta kohti korkean teknologian talouksia, joissa tutkimus, osaaminen ja innovaatiot toimivat kasvun moottoreina. Murrosteknologiat, vihreä siirtymä ja hyvinvoinnin vahvistaminen ovat yhteisiä teemoja, mutta miten ne suhteutuvat TIN:in strategisiin valintoihin?
Yhdysvaltain TKI-politiikassa on muutosta, jatkuvuutta ja yhtäläisyyksiä Suomen kanssa
Suomen ja Yhdysvaltojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategiset valinnat ovat monin paikoin samankaltaisia, mutta niitä perustellaan eri tavoin. Valkoisen talon julkaisemissa tiede- ja teknologiaprioriteeteissa suurvalta-asema ohjaa valintoja ja näkyy retoriikassa. Suomen prioriteetit nojaavat maan erityisiin kyvykkyyksiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Matkalla kohti Viksit Bharatia
Kun EU ja Intia solmivat tammikuussa 2026 historiallisen vapaakauppasopimuksen, avautui maailman suurimman demokratian ja Euroopan talousalueen välille uusi kauan odotettu strateginen väylä keskinäiselle toiminnalle. Intian pääministeri Narendra Modi kuvasi sopimusta ”globaalisti vakauttavaksi” – ja syystä. Sopimus on askel kohti syvenevää taloudellista, teknologista ja poliittista kumppanuutta tilanteessa, jossa geotaloudellinen kilpailu kiihtyy ja teknologia on noussut kansainvälisen vaikutusvallan ytimeen.
Suomen ja Kiinan TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat – synergiaa ja konvergenssia?
Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) tuoreen kansallisten TKI-politiikan strategisia valintoja käsittelevän raportin painopisteet heijastavat monella tapaa myös kansainvälisiä TKI-trendejä. Vertailu osoittaa, että Kiinassa murrosteknologioihin liittyvä synergia- ja konvergenssipotentiaali tunnistetaan ehkä jopa selvemmin ja systemaattisemmin kuin Suomessa. Lisäksi puhe synergioista ja konvergenssista on osaltaan synnyttänyt konkreettisia tutkimusekosysteemejä, kuten Fudanin kvantti-tekoälyallianssin sekä Hangzhoun tekoälyklusterin, joissa yliopistot, yritykset ja tutkimuslaitokset toimivat tiiviissä yhteistyössä.