Rakenteelliset tekijät vaikuttimina Kiinan deep tech -osaamisen taustalla

Lukijoille tarjotaan usein itseään toistavia ja raskaita numeraalisia kuvauksia Kiinan tiede- ja teknologiapolitiikan noususta. Myönnän itsekin syyllistyneeni monesti tähän syntiin. Näilläkin kuvailuilla on tarpeensa, mutta yksinomaan niiden kautta ei tavoiteta ilmiön taustalla olevia rakenteellisia tekijöitä. Tässä tekstissä tarkastellaan, miksi Kiinan voimistuvaa asemaa deep tech -sektorilla ei voi ymmärtää irrallisten esimerkkien ja numeroiden tai yksittäisten politiikkatoimien kautta, vaan kuinka se kytkeytyy laajempiin järjestelmätason ominaisuuksiin. Analyysi jakautuu kolmeen keskeiseen tekijään: poliittiseen järjestelmään, demografiaan ja kulttuurisiin piirteisiin.

Vaarana Kiinan Deep Tech-osaamisesta kirjoittamisessa on, että siinä päädytään toistelemaan helposti vanhoja kliseitä, latteuksia ja itsestäänselvyyksiä. Kiinan rakettimainen nousu on kaikkien globaalia tiede- ja teknologiakenttää seuraavien tiedossa, ja uusia uutisia tieteellis-teknologisesta kehityksestä satelee harva se päivä; kesällä 2023 The Economist julkaisi laajan kansikuva-artikkelin Kiinan tieteellis-teknologisesta noususta. Loppuvuodesta 2025 Australian Strategic Policy Institute  ajatushautomo kertoi seurantansa perusteella Kiinan olevan johtava maa noin valtaosassa kriittisiksi luokitelluista teknologioista. Keväällä 2026 Science, Nature ja Clarivate puolestaan kertoivat laajalti siitä, miten Kiinan tutkimus- ja kehityspanostukset ovat jo ostovoimakorjattuna ohittaneet sen tärkeimmän kilpailijan Yhdysvallat ja miten sen odotetaan nousevan lähivuosina myös absoluuttisissa määrissä mitattuna tutkimusrahoituksen kärkeen. Ja niin edelleen. Esimerkkejä vastaavista kommentaareista, selvityksistä, raporteista ja tutkimuksista löytyisi vino pino. Yhteistä monille julkaisuille on se, että vähintään implisiittisesti niihin liittyy huoli siitä, että länsimaat jäävät tieteellis-teknologisessa kilpailussa kärkeen, jonka vuoksi niiden on pikimmiten otettava opiksi Kiinasta. Näissä keskusteluissa – kuten hyvin monissa muissakin yhteyksissä – usein kuitenkin sivuutetaan se, missä määrin Kiinan onnistumiset ovat seurausta kulttuurillisista, demografisista, poliittisista jne. tekijöistä, joita ei niin vain voida siirtää toiseen maahan ja kontekstiin. Kuuluisaa brittiläistä koulutusalan osaajaa ja historioitsijaa Sir Michael Sadleria mukaillen emme voi poimia puutarhasta yksittäisiä kasvinosia ja olettaa, että kykenemme synnyttämään niistä elinkelpoisen kasvin. Deep tech -aloilla – kuten tekoälyssä, kvanttilaskennassa, bioteknologiassa ja uusissa materiaaleissa – korostuvat erityisesti pitkät kehityssyklit, suuret pääomainvestoinnit ja tiivis kytkös valtiolliseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Tässä tekstissä pyrinkin perehtymään silkan Kiinan tieteellis-teknologisen nousun kuvailun sijaan käsittelemään niitä rakenteellisia syitä, jotka antavat Kiinalle selvää etulyöntiasemaa deep tech -sektorilla. Nimenomaisesti nostan esiin kolme tekijää.

1) Poliittinen järjestelmä

Kiina on kommunistisen puolueen johtama yksipuoluevaltio. Leninistisille puolueorganisaatiomallille rakentuen kommunistipuolue luo kattavasti koko yhteiskuntaa – ml. tiede- ja teknologiapolitiikkaa – ohjaavia suunnitelmia, joita kaikkien eri hallinnonalueiden ja alueiden on enemmän tai vähemmän seurattava ja mukailtava. Kiinan kohdalla puhutaan aika ajoin nk. desentralisoidusta sentralisaatiosta, jolla tarkoitetaan, että keskushallinnon alaisille toimijoille myönnetään tiettyjä vapauksia päätösten toimeenpanemisessa, mutta lopullinen päätösvalta keskeisissä strategisissa kysymyksissä ja kehityksen suuntaviivoissa on aina kommunistipuolueella. Näissä kehityssuunnitelmissa aina ylimmältä valtiotasolta yksittäisiin oppilaitoksiin ja yrityksiin saakka erilaiset deep tech -alat on nostettu koko Kiinan kehityksen keskeisiksi ajureiksi, joiden edistämiseen koko puoluekoneisto on valjastettu. Lisäksi puoluekoneisto toimii osana korkeakoulu-, yritys- ja tutkimussektorin toimijaverkostoa aivan ruohonjuuritasolle asti. Tämä tarjoaa puoluevaltiolle yhtäältä poikkeuksellisia mahdollisuuksia kerätä käyttöönsä erilaisia deep techin kehittämisessä keskeisiä resursseja sekä mahdollisuuden uudelleenjakaa ja suunnata näitä strategisesti tärkeiksi katsottuihin kehityskohteisiin. Puolue myös käyttää näitä toimintamahdollisuuksiaan Kiinassa laajamittaisesti. Avokätinen budjetointi on seurannut suunnitelmia ja juhlapuheita. Deep tech -aloilla yksittäiset hankkeet vaativat usein vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaisia investointeja ilman varmaa tuottoa. Keskitetty ohjaus mahdollistaa tällaisen pitkäjänteisen riskinoton tavalla, joka on vaikeampaa markkinaehtoisissa järjestelmissä.

2) Demografia

Kiina on väkimäärältään maailman toiseksi suurin valtio Intian jälkeen. Tämä tarkoittaa, että Kiinalla on käytettävissään poikkeukselliset reservit, joista ammentaa yhtäältä tietotaitoja ja osaamista, ja toisaalta miltei kaiken deep tech -teknologian kehitystyössä kriittiseksi muodostunutta dataa. Erityisesti tekoälysektorilla dataa pidetään laskentatehon ja algoritmien ohella yleisesti yhtenä keskeisimmistä globaalia kilpailua jouduttavista tekijöistä, mutta potentiaalisista deep tech -alojen synergioista johtuen juuri tekoälyn kehityksellä voidaan nähdä olevan keskeinen rooli myös monien muiden teknologioiden kehittämisessä. Puoluevaltio onkin hyödyntänyt tätä mahdollisuutta laajamittaisesti. Erilaista dataa ihmisten elämästä kerätään laajalti niin kaikkialle kiinalaiseen yhteiskuntaan levinneen tekoälyn kuin perinteisempienkin valvontateknologioiden kautta. Vaikka datan laatu, saatavuus ja sääntely rajoittavat Kiinassakin sen keräämistä ja käyttöä enemmän kuin usein oletetaan, mahdollistaa yksipuoluejärjestelmä yhtä kaikki sen, että datan keräämisessä ei noudateta samanlaisia yksityisyyttä ja suostumusta mukailevia käytänteitä, joihin olemme liberaalidemokraattisissa länsimaissa tottuneet. Lisäksi valtava väestö tarkoittaa paitsi laajaa osaajapohjaa myös mahdollisuutta kehittää ja testata teknologioita mittakaavassa, joka on harvoin saavutettavissa muualla.

3) Kulttuuri

Kiinaan ja kiinalaiseen kulttuuriin liittyy usein orientalisia tulkintoja. Monesti näihin kliseisiin stereotypisointeihin kuitenkin liittyy totuuden siemen. Näin on esimerkiksi, kun puhutaan kiinalaisen kulttuurin länsimaista kulttuuria pidemmästä aikakäsityksestä. Esim. alankomaalaisen kulttuurintutkijan ja sosiaalipsykologin Geert Hofsteden nk. kansallisten kulttuurien ulottuvuuksien vertailussa on selvästi nähtävissä, miten kiinalainen kulttuuri on esim. paitsi Suomea, mutta erityisesti Yhdysvaltoja pidemmälle tähtäimelle orientoitunut kulttuuri. Erityisesti deep techin kaltaisilla, erittäin pitkän tähtäimen tutkimustyötä ja sijoituksia vaativilla aloilla voidaan kiistatta nähdä hyötyä siitä, että sektorin toimijat ovat lähtökohtaisesti sitoutuneempia toimintaan kuukausien tai vuosien sijaan jopa vuosikymmeniksi. On kuitenkin syytä huomata, että tällaiset kulttuuriset yleistykset ovat väistämättä karkeita, eikä niiden selitysvoimaa tule liioitella erityisesti nopeasti muuttuvassa ja sisäisesti moninaisessa yhteiskunnassa kuten Kiinassa.

Deep tech -kilpailussa ratkaisevaa ei ole vain yksittäisten tutkimusjulkaisujen tai innovaatioiden määrä, vaan kyky ylläpitää pitkäjänteistä, pääomaintensiivistä ja riskialtista innovaatiojärjestelmää. Juuri tässä Kiinan järjestelmätason ominaisuudet nousevat keskeiseen rooliin. Kuten edellä kuvailtu tekee selväksi, Kiinan etumatka deep techissä ei perustu yksittäisiin politiikkatoimiin, vaan monelta osin näihin järjestelmätason ominaisuuksiin, joita ei voida kopioida ilman, että samalla kopioitaisiin koko yhteiskunnallinen konteksti. Kyseessä on kuitenkin pelkkä pintaraapaisu aiheeseen, jossa väistämättä jää käsittelemättä tekijöitä, joilla eittämättä on myös vaikutusta kehitykseen. Monet asiantuntijat nostavat esiin esimerkiksi, miten Kiinan poikkeuksellisen vahva valmistus- ja teollinen ekosysteemi mahdollistaa tutkimustulosten nopean skaalaamisen käytännön sovelluksiksi, mikä on keskeinen etu monilla deep tech -aloilla.

Lisäksi on hyvä huomauttaa, että tietenkään kaikki mahdolliset rakenteelliset tekijät eivät toimi kilpailussa Kiinan hyväksi. On esimerkiksi helppo perustella, miten kiinalaisen kulttuurin kollektiivisempi ja konformatiivisempi luonne on vaikeammin yhteensovitettavissa deep tech -aloilla vaaditun luovan ja innovatiivisen ajattelun kanssa, ja miten yhtäältä Kiinan yhä jatkuva puolijohderiippuvuus ynnä muut geopoliittiset rajoitteet tai toisaalta poliittisen järjestelmän varjopuolena syntyvät korruptio- ja pääoman allokointiin liittyvät ongelmat pelaavat Kiinan etulyöntiasemaa vastaan. Mutta näiden aiheiden käsittely edes pintapuolisesti olisikin sitten jo toisen uutiskirjeen paikka.

Olli Suominen
olli.suominen(at)gov.fi