Korkeakoulutuksen lukuvuosimaksut

Hakemusmaksua peritään ammattikorkeakoulututkintoon, sekä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakevista opiskelijoilta. Lisäksi hakemusmaksu peritään 1.8.2028 ja sen jälkeen alkavien opintojen osalta ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutukseen, sekä ammatilliseen opettajankoulutukseen hakevilta opiskelijoilta. Hakemusmaksua ei peritä jatkotutkintoon, esimerkiksi tohtorin tutkintoon johtavasta koulutuksesta.

Hakemusmaksu koskee opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevia ja Suomessa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.

Hakemusmaksu peritään henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2025 tai sen jälkeen.

Maksua ei peritä:

1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen tai siltä, jolla on erityisosaajalain nojalla myönnetty EU:n sininen kortti, eikä edellä mainittujen tai Suomen kansalaisen perheenjäseneltä.

2) Siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä.

3) Muulla kuin opiskelun perusteella myönnetyn ulkomaalaislaissa tarkoitetun jatkuvan (A) oleskeluluvan haltijalta, joka on saanut ensimmäisen kerran oleskeluluvan Suomeen muulla kuin opiskelun perusteella, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä.

4) Siltä, jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, jos lupaa ei ole myöhemmin peruutettu sen vuoksi, että oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

5) Tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta. Tilauskoulutuksen opiskelijat maksavat mahdollisesti tilaajan kanssa sovitun maksun tilaajalle. Tilaaja maksaa tilauskoulutuksesta korkeakoululle. Tilauskoulutuksen maksu ei ole lukuvuosimaksu.

6) Sellaiselta kansainväliseen yhteis- tai kaksoistutkintoon hakevalta, jolla on jo opiskeluoikeus kyseiseen yhteis- tai kaksoistutkintoon toisessa korkeakoulussa.

7) Siltä, joka hakee opiskelijaksi Euroopan unionin rahoittamaan Erasmus Mundus -ohjelmaan.

Hakemusmaksu on 100 euroa lukukaudessa. Maksu maksetaan vain kerran lukukaudessa, vaikka hakemuksia tehtäisiin useisiin korkeakouluihin ja koulutusohjelmiin.

Opetushallitus kerää hakemusmaksun Opintopolun hakulomakkeella hakemuksen jättämisen yhteydessä. Hakemusmaksun maksaminen on hakemuksen käsittelyn edellytys. Maksamattomia hakemuksia ei käsitellä.

Lukuvuosimaksuja peritään vieraskieliseen (kuten englanninkieliseen) ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta. Lisäksi lukuvuosimaksu peritän ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutukseen, sekä ammatilliseen opettajankoulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta. Lukuvuosimaksua ei peritä jatkotutkintoon, esimerkiksi tohtorin tutkintoon johtavasta koulutuksesta.

Lukuvuosimaksua ei peritä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkintokoulutuksessa.

Lukuvuosimaksu koskee opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevia ja Suomessa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.

Lukuvuosimaksu peritään henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen.

Maksua ei peritä:

1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen tai siltä, jolla on erityisosaajalain nojalla myönnetty EU:n sininen kortti, eikä edellä mainittujen tai Suomen kansalaisen perheenjäseneltä.

2) Siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä.

3) Muulla kuin opiskelun perusteella myönnetyn ulkomaalaislaissa tarkoitetun jatkuvan (A) oleskeluluvan haltijalta, joka on saanut ensimmäisen kerran oleskeluluvan Suomeen muulla kuin opiskelun perusteella, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä.

4) Siltä, jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, jos lupaa ei ole myöhemmin peruutettu sen vuoksi, että oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

5) Tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta. Tilauskoulutuksen opiskelijat maksavat mahdollisesti tilaajan kanssa sovitun maksun tilaajalle. Tilaaja maksaa tilauskoulutuksesta korkeakoululle. Tilauskoulutuksen maksu ei ole lukuvuosimaksu.

6) Euroopan unionin rahoittamassa Erasmus Mundus -ohjelmassa opiskelevalta Erasmus Mundus -apurahan saajalta.

Määrittelyyn käytetään ulkomaalaislain perheenjäsenen määritelmää.

Perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity. Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta, jos he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Kahden vuoden yhdessä asumista ei kuitenkaan edellytetä, jos yhteisessä taloudessa asuvilla on lapsi yhteisessä huollossa.

Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniä ovat hänen: aviopuolisonsa, alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavinaan olevat jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat jälkeläiset, sekä huollettavinaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset. Jos Suomessa asuva unionin kansalainen on alaikäinen, hänen huoltajansa on perheenjäsen.

Opiskelijat, jotka tulevat Suomeen perhesiteen perusteella, ovat lukuvuosimaksuvelvollisia, jos heidän perheenkokoajansa nykyinen tai ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella. Opiskelijan on maksettava lukuvuosimaksu, kunnes hän saa pysyvän oleskeluluvan Suomesta.

Vaihto-opiskelijat eivät maksa lukuvuosimaksuja. Vaihdosta mahdollisesti maksettavat maksut perustuvat korkeakoulujen keskinäisin sopimuksiin.

Kaksois- tai yhteistutkinnossa opiskeleva on lukuvuosimaksuvelvollinen Suomessa siltä osin, kuin koulutuksen järjestämisestä aiheutuu kustannuksia suomalaiselle korkeakoululle. Osittain ulkomailla järjestettävän yhteis- tai kaksoistutkinnon ulkomaisen osan maksut määräytyvät paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Esimerkiksi mikäli tutkinnosta vuosi järjestetään Suomessa ja vuosi ulkomailla ja molemmat korkeakoulut vastaavat omista kustannuksistaan, tulee lukuvuosimaksu suomalaiselle korkeakoululle maksaa Suomessa järjestetystä vuodesta.

Opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen ensimmäisen kerran opiskelijan oleskeluluvalla, maksavat lukuvuosimaksun, vaikka oleskelun peruste vaihtuisi työnteoksi. Opiskelijan on maksettava lukuvuosimaksu, kunnes hän saa pysyvän oleskeluluvan Suomessa.

Täyskatteelliset lukuvuosimaksut koskevat henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat maksavat kyseisessä tutkinnossa korkeakoulun aiemman lainsäädännön perusteella määrittelemän lukuvuosimaksun. Myös sekä alempaan, että ylempään korkeakoulututkintoon aiemmin yhtä aikaa opiskeluoikeuden saaneen lukuvuosimaksu määräytyy tuolloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella. Mikäli Suomessa jo aiemmin opiskellut henkilö saa uuden opinto-oikeuden, hänen tilanteensa arvioidaan uudelleen uuden lain mukaisesti.

1.12.2024 tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan opiskelija ei vapaudu lukuvuosimaksuvelvollisuudesta, jos hän vaihtaa opiskelijan oleskeluluvalta työntekijän oleskeluluvalle. Mikäli opiskelija, joka on jo vapautettu lukuvuosimaksuista, saa jatkoluvan samalla perusteella samaan tutkintoon, hän säilyy vapautettuna lukuvuosimaksuista, vaikka ensimmäinen oleskelulupa olisi ollut opiskeluperusteinen. Lupaa on tullut hakea ennen vanhan oleskeluluvan umpeutumista, mutta ei välttämättä saada lupapäätöstä ennen sitä. Jos sen sijaan oleskeluvan voimassaolossa on muita aukkoja, esimerkiksi kielteisiä päätöksiä, lupaa on haettu edellisen luvan umpeutumisen jälkeen tai lupaa on haettu uudella perusteella, arvioidaan opiskelijan tilanne uudelleen uuden lain mukaisesti. Tällöin hakijasta voi tulla lukuvuosimaksuvelvollinen. Opiskelijan saadessa opiskeluoikeuden uuteen tutkintoon hänen lukuvuosimaksullisuutensa arvioidaan uuden lain mukaisesti, vaikka hän olisi aiemmin ollut vapautettu maksuista.

Aiemman lain mukaiseen tilanteeseen perustuva maksuttomuus päättyy viimeistään niiden tutkintojen suorittamiseen, joiden suorittamiseen henkilö on saanut oikeuden ennen lain voimaantuloa, mutta voi loppua aiemminkin, jos hänellä ei ole enää voimassa olevaa oleskelulupaa (eikä ennen aiemman luvan päättymistä tehtyä oleskelulupahakemusta) tai jos lupa myönnetään muulla perusteella kuin nykyinen lupa, eikä uusi lupaperuste vapauta lukuvuosimaksuista.

Jos henkilölle on myönnetty yhtä aikaa opiskeluoikeus kandidaatin ja maisterin tutkintoon, säilyy lukuvuosimaksuttomuus myös maisterintutkinnossa, jos henkilö oli vapautettu lukuvuosimaksuista kandidaatintutkinnossa. Kaikki edellä mainitut poikkeukset kuitenkin soveltuvat, eli esimerkiksi, jos oleskelulupa on 1.12.2024 jälkeen peruutettu ja lupahistoriassa on näin aukko, henkilöstä tulee lukuvuosimaksuvelvollinen.

Onko työntekijän A-luvan muuttaminen A-lupa yrittäjäksi luvan muuttaminen? Vai onko se työperusteisesta A-luvasta perheenjäsenen A-lupaan? Vai onko niin, että luvan muuttaminen tarkoittaa lupatyypin muuttamista kokonaan A-luvasta P-lupaan?

Nämä kaikki ovat lupaperusteen muuttumisia, jolloin opiskelijan lupamaksutilanne arvioidaan uudelleen voimassa olevan lain mukaisesti.

Muutos on opiskelijasta johtuva, joten uudessa korkeakoulussa lukuvuosimaksuvelvollisuus arvioidaan uudelleen ja maksuvelvollisuus syntyy, jos opiskelija ei voimassa olevan lain mukaan ole oikeutettu vapautukseen.

Lukuvuosimaksua ei peritä siltä, jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, jos lupaa ei ole myöhemmin peruutettu sen vuoksi, että oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. 

Mikäli opiskelijalla on opiskelun alussa ollut oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, säilyy hän maksusta vapautettuna niissä tutkinnoissa, joihin hän on saanut opiskeluoikeuden ennen tilapäisen suojelun aseman päättymistä, ellei lupaa ole peruutettu edellä mainituilla syillä. Esimerkiksi, jos opiskelija on tilapäisen suojelun asemansa aikana valittu alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, hänen ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksuja kummastakaan tutkinnosta, vaikka tilapäisen suojelun asemaa ei jatkettaisi.

Lukuvuosimaksu vaihtelee riippuen suoritettavasta tutkinnosta ja korkeakoulusta. Korkeakoulu päättää lukuvuosimaksun suuruudesta ja sen maksukäytänteistä.

Lukuvuosimaksun tulee vähintään vastata koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvia kustannuksia.

Korkeakoulu päättää myös siitä, millä perusteella se palauttaa jo maksettuja lukuvuosimaksuja tai voi alentaa lukuvuosimaksuja.

Suomen korkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä lukuvuosimaksujen palauttamisesta. Korkeakouluilla ei näin ollen ole lain mukaan velvollisuutta palauttaa lukuvuosimaksuja. Lukuvuosimaksujen palauttaminen on korkeakoulujen autonomian piirissä, joten korkeakoulut voivat itse päättää omissa sisäisissä säännöissään palautetaanko lukuvuosimaksuja ja jos palautetaan, millä ehdoilla. Nämä säännöt voivat vaihdella eri korkeakoulujen välillä.

Korkeakoululla on lakisääteinen velvollisuus kattaa lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden koulutuksesta aiheutuvat kustannukset lukuvuosimaksuista. Korkeakoulu oli varautunut tiettyyn määrään lukuvuosimaksutuloja myönnettyään opiskelupaikat, jolloin mistä tahansa syystä koulutuksesta pois jääminen aiheuttaisi korkeakoululle rahoitusvajeen, joka pitäisi korjata keräämällä korkeampia lukuvuosimaksuja muilta opiskelijoilta. Korkeakoulu ei voi kuitenkaan välittömästi korottaa lukuvuosimaksuja pois jääneiden opiskelijoiden vuoksi. Näin ollen korkeakoulun ei yleensä ole taloudellisesti mahdollista palauttaa lukuvuosimaksua.

On opiskelijan vastuulla hankkia oleskelulupa siten, että hän voi ilmoittautua kouluun ja aloittaa opiskelut korkeakoulun määräämänä aikana. Opiskelijan ja suomalaisen korkeakoulun vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat saattavat vaikuttaa siihen, että esimerkiksi matkustaminen tunnistautumaan edustustoon ei ole mahdollista tai oleskelulupaa ei myönnetä riittävän nopeasti. Opiskelijalla ei ole näissä tilanteissa oikeutta saada lukuvuosimaksun palautusta.