Juhlaseminaari: Kulttuuriomaisuuden suojelu osana kokonaisturvallisuutta ja investointina tulevaisuuteen

Torstai 3.10.2024 klo 13.00 – 16.00

Unescon alainen Haagin vuoden 1954 yleissopimus 70 vuotta

Paikka: Helsingin yliopisto, Metsätalo, Unioninkatu 40, Helsinki

Verkkolähetys: Linkki toimitetaan ilmoittautuneille viikko ennen tapahtumaa.

YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon alainen kansainvälinen Haagin sopimus vuodelta 1954 kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisten selkkausten sattuessa täyttää 70 vuotta.

Juhlaseminaarissa tarkastellaan sopimuksen merkitystä tänä päivänä ja Suomen kansallisia toimenpiteitä sopimusvelvoitteiden toteuttamiseksi. Huomio on kulttuuriperinnössä ja -omaisuudessa osana kansallista identiteettiä, kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä, sekä ylipäätään kulttuuriperinnön suojelutoimissa investointina tulevaisuuteen.

Niin kulttuuriperintö-, puolustus-, kriisinhallinta- ja huoltovarmuusalan asiantuntijat kuin kaikki muut kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan.

Juhlaseminaarin järjestää opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Helsingin yliopiston, Museoviraston ja Suomen Unesco-toimikunnan kanssa. Seminaari on myös osa Sivistyksen teemavuoden 2024 tapahtumia.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa kulttuuriomaisuuden suojelusta osana kokonaisturvallisuutta ja investointina tulevaisuuteen!

Juhlaseminaari alkaa kahvitarjoilulla klo 12:30. Seminaarin ohjelma alla olevassa linkissä.

Ennakkoilmoittautuminen läsnäosallistujaksi on päättynyt 25.9.2024.

Ohjelma
Uutinen tilaisuudesta
Tilaisuuden tallenne (katsottavissa 25.10. saakka). Teknisen virheen vuoksi tallenteesta puuttuu valitettavasti paneelikeskustelu.
Tilaisuuden esitykset (pdf):
- Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan avauspuheenvuoro
- Hanna Wass, varadekaani, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (avaussanat)
- The role of the 1954 Hague Convention as a driver for strengthening cultural heritage for sustainable peace
  Ms. Krista Pikkat, Director, Culture and Emergencies Entity, Culture Sector, UNESCO
- Sopimuksen kansainvälinen toteutus:
  - Suomi Haagin sopimuksen hallitustenvälisen komitean puheenjohtajana
    Pasi-Heikki Vaaranmaa,
    suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustaja OECD:ssä ja Unescossa, Haagin sopimuksen komitean puheenjohtaja 2023–2024.
  - Kulttuuriperinnön voima ja kulttuuriomaisuuden kohtelu aseellisissa konflikteissa
    Maxim Fedorov, toimittaja, Yleisradio
- Sopimuksen kansallinen toteutus:
  - Kulttuuriomaisuuden suojelun ulottuvuudet ja kansallinen yhteistyö
    Tiina Merisalo, pääjohtaja, Museovirasto
  - Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen varautuminen poikkeustilanteisiin
    Kimmo Kohvakka, pelastusylijohtaja, sisäministeriö
Lisätietoja tapahtumasta: [email protected]

Lisätietoa Haagin 1954 sopimuksesta

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa, ns. Hagin sopimus (1954) ja sitä tarkentava toinen pöytäkirja (1999) määrittelevät toimet, joilla kulttuuriomaisuuden suojelu tulee ottaa huomioon aseellisissa kriisitilanteissa.

Suomen toimenpiteitä sopimuksen toteuttamiseksi on kehitetty vuosien myötä opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön (puolustushallinnon), sisäministeriön (pelastustoimen) ja Museoviraston kesken.

Suomi on sopimuksen II pöytäkirjan mukaisessa kansainvälisessä komiteassa kaudella 2022-2025, toimien myös sen puheenjohtajana 2023-2024 (suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa, Suomen pysyvä edustaja OECD:ssä ja Unescossa). Komitea seuraa ja ohjeistaa sopimuksen toteuttamista, päättää sopimusrahastosta kohteille myönnettävistä tuista sekä joillekin kohteille annettavan tehostetun suojelun statuksesta (enhanced protection). Sopimusosapuolet pidättäytyvät aseellisista toimista suojelun kohteina olevia kohteita kohtaan. Komitea edistää myös käytäntöjen omaksumista Unescossa, joilla kohteiden tilaa koskevaa luotettavaa tietoa voidaan kerätä monista lähteistä ja eri tavoin, esim. satelliittiseurantatietoja hyödyntämällä.

Vuonna 2022 komitea reagoi Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa, tuomiten hyökkäyksen, ja antaen rahastosta tukea Ukrainalle kulttuuriomaisuutensa suojelemiseksi. (Venäjä ei ole vuoden 1999 pöytäkirjan jäsen.) Tukea Ukrainalle on edelleen jatkettu Venäjän käymän hyökkäyssodan aikana.

Sopimukseen liittyviä koulutus- ja tiedotustapahtumia on järjestetty Suomessa alan asiantuntijoille (ml. puolustus- ja siviilikriisinhallinto) ja kohteiden omistajille. Suomi näkee merkittäväksi sopimuksen toteuttamisen osaksi myös varautumisen luonnonkatastrofeihin.

Vuoden 1954 sopimuksen on ratifioinut 135 maata, Suomi 1994
Vuoden 1999 toisen pöytäkirjan on ratifioinut 88 maata, Suomi 2004

Unesco: 

 
Museovirasto: 