Työryhmä työelämäyhteistyön uudistamiseksi ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja tutkintorakenteen kehittämisessä

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tehtävänä on
• Arvioida nykyisen organisoinnin ja yhteistyön toimivuus
• Tehdä ehdotus toiminnan organistoimiseksi ottaen huomioon ammatillisessa koulutuksessa tapahtuvat muutokset ja muutokset työelämässä
• Selvittää mahdollisuudet hyödyntää työelämää ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun seurannassa ja laadunarvioinnissa ja tehdä ehdotus sitä koskevista tehtävistä
• Tehdä ehdotus toiminnallisten edellytysten arvioinnista eräiden muiden hallinnonalojen lainsäädännöllä rajoitettavina olevien tutkintojen ja osaamisalojen osalta
• Tehdä ehdotus työelämän näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi osana ammatillisen koulutuksen järjestelmää
• Arvioida muutoksista aiheutuvat kustannukset ja tehdä ehdotus niiden kattamiseksi.

Työryhmä ottaa huomioon ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet ja kehittämistarpeet.

Tiivistelmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan esitykset työelämäyhteistyön uudistamiseksi ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja tutkintorakenteen kehittämisessä.

Lähtökohdat

Työntekijöitä, työnantajia ja yrittäjiä edustavat tahot ovat vakiintuneesti osallistuneet ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Tämä yhteistyö on vuonna 2018 voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti organisoitu Opetushallituksen yhteydessä toimivina työelämätoimikuntina. Työelämätoimikunnat korvasivat aikaisemmat koulutustoimikunnat ja tutkintotoimikunnat. Edellisten tehtävänä oli seurata ja antaa lausuntoja toimialansa koulutustarpeesta ja tutkinnoista. Jälkimmäisten tehtävänä oli myöntää hakemuksesta yhteisölle näyttötutkinnon järjestämislupa ja myöntää tutkintotodistukset.

Työelämätoimikuntien tehtävissä ovat korostuneet ammatillisen koulutuksen laadun arviointi ja toimialoittaisten tilannekuvien laatiminen. Työelämätoimikunnat ovat myös arvioineet koulutuksen järjestäjien osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelmat silloin kun järjestäjä on hakenut lupaansa uutta tutkintoa. Lisäksi työelämätoimikunnat ovat voineet tehdä kehittämisehdotuksia ammatillisen koulutuksen tutkintojen sisältöihin liittyen.

Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia ja normin purkua lakia ammatillisesta koulutuksesta muutetaan siten, että koulutuksen järjestäjien ei enää tarvitse laatia osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmia. Niistä ei siten ole myöskään tarvetta pyytää lausuntoa työelämätoimikunnilta.

Hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Samalla lisätään ammatillisen koulutuksen valmiuksia vastata työn nopeaan muutokseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan ja toiminnanohjausta kehitetään.

Tapaa organisoida työelämän mukanaoloa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on hallinnollisten uudistusten ja työelämän nopean muutosvauhdin takia syytä tarkastella uudelleen. Työelämän asemaa ammatillisen koulutuksen kehittäjänä ja laadunvarmistajana tulee vahvistaa ja työelämän näkyvyyttä lisätä. Samalla on arvioitava, vastaavatko organisoitumisen muodot ja tehtävät toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.