Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen ohjausryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteet

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla kehittämällä niiden luontia, hallintaa, hyödyntämistä ja säilymistä koskevia palveluita ja toimintamalleja sekä vahvistamalla tietojen ja järjestelmien yhteentoimivuutta.
Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymä on jatkuvasti kehitettävä ja laajeneva palvelu, joka tuo kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset aineistot ja palvelut helposti saataville, edistää tiedon avointa saatavuutta ja mahdollistaa laajalle organisaatiojoukolle erillisistä käyttöliittymistä luopumisen.
Kansallisen digitaalisen kirjaston pitkäaikaissäilytysratkaisu (KDK-PAS) muodostaa yhdessä Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa kehitetyn TTA/ATT-PAS:in kanssa toimialatasoisen kokonaisuuden digitaalisille kulttuuriperintöaineistoille ja tutkimuksen tietoaineistoille. KDK-PAS-ratkaisun ensimmäisen vaiheen tuloksena on valmistunut digitaalisen kulttuuriperintöaineistojen säilytyspalvelu. Palvelun käyttöönoton rinnalla toteutetaan 2014-2017 PAS-ratkaisun toinen vaihe, jolla taataan aineistojen ymmärrettävyyden säilyminen ja se, että aineistoja voidaan tarkastella nykyaikaisilla ohjelmistoilla myös tulevaisuudessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on kehittää, suunnitella ja ylläpitää julkisen hallinnon ydintoiminnan ja palveluiden kehittämiseen liittyviä yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia ja -kuvauksia "koulutus, tiede ja kulttuuri" -kohdealueella. KDK-hankkeessa ylläpidetään Finna ja KDK-PAS -arkkitehtuureja sekä kehitetään kirjasto-, arkisto- ja museo -osa-alueella sektorikohtaisia ja sektoreita yhdistäviä arkkitehtuurikokonaisuuksia.
Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta -toteutetaan yhteistyössä Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) kanssa. KDK- ja ATT-PAS-yhteistyön lisäksi KDK-hankkeessa edistetään tietoaineistojen keräämistä ja avaamista tieteen käyttöön.
KDK-hankkeen toteuttamista varten opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän.

Lähtökohdat

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen vuonna 2008. Hankkeen toinen vaihe päättyi vuoden 2013 lopussa. Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta on kasvanut merkittävä tietovaranto- ja palvelukokonaisuus, toimintamalli ja osaamiskeskittymä. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa Kansallinen digitaalinen kirjasto -kokonaisuuden toteuttamista ja asettaa sille ohjausryhmän vuosille 2014-2016.
Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia julkisten tietovarantojen avaamisesta ja hyödyntämisestä, kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan edistämisestä, kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamisesta kansalaisten vapaaseen käyttöön sekä kirjastojen kehittämisestä vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Hanke on kirjattu toimenpiteenä Valtioneuvoston periaatepäätökseen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä. Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymä sekä pikäaikaissäilytysratkaisujen kokonaisuus KDK ja TTA-PAS on valittu kansallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2014-2020.
EU:n digitaalistrategiassa, Euroopan komission tiedonannoissa ja suosituksissa sekä Euroopan unionin neuvoston päätelmissä tehdyt linjaukset digitaalisista kulttuuriaineistoista ja tutkimuksen tietoaineistoista sekä niihin sisältyvät, jäsenvaltioita koskevat kehoitukset toimenpiteisiin on otettu huomioon hankkeen tavoitteiden ja painopisteiden määrittelyssä.