Selvityshenkilöt:
Varhaiskasvatusmaksuja alennettava, esiopetus jo 5-vuotiaana, osaamista ja laatua vahvistettava
Selvityshenkilöt professori Kirsti Karila, tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ja varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas ovat tehneet opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi vuoteen 2030 saakka. Esitykset koskevat varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, henkilöstörakennetta, -määriä ja pätevyyksiä sekä osaamisen kehittämistä. Raportti luovutettiin torstaina opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
Selvityksen mukaan varhaiskasvatus on yhteiskunnalle kannattava investointi, sillä varhaisvuosina lasten kehitys ja oppiminen on hyvin intensiivistä. Varhaislapsuuden aikana myönteistä kehitystä voidaan tukea ja mahdollisia pulmia voidaan ehkäistä, ja varhaiskasvatus on keskeinen työkalu syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa. Positiivisten vaikutusten syntyminen edellyttää, että varhaiskasvatus on laadukasta.
- Tutkimustieto ja ymmärrys varhaisten vuosien ja varhaiskasvatuksen merkityksestä on kasvanut niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Varhaiskasvatuksen kehittäminen on kuin huomisen peruskoulu-uudistus; se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Suomalaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on selkeästi alhaisempaa kuin muiden EU-jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste alle kolmivuotiaiden ryhmässä (27,9 %) jää selkeästi muita Pohjoismaita (Norja 54,7 %, Ruotsi 46,9 %) alemmalle tasolle.
3–5-vuotiaiden ryhmässä muissa Pohjoismaissa osallistumisasteet ovat 95 %:n vaiheilla, Suomessa 73,8 %. Suomen osallistumisasteet jäävät Euroalueen ja OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Erityisesti pienituloisten perheiden tai vähän koulutettujen äitien lapset osallistuvat suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen.
Maksuja alennettava ja kotihoidon tukea lyhennettävä, esiopetus 5-vuotiaille
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi maksuja pitäisi edelleen alentaa ja kotihoidon tukea lyhentää vuodella, selvityshenkilöt esittävät.
Selvityshenkilöt esittävät, että osallistumisasteen nostamiseksi maksuja alennettaisiin edelleen. Hallitus päätti puoliväliriihessä uusista maksualennuksista pienituloisille 1.1.2018 lukien. Selvityshenkilöiden suositus olisi lieventää maksujen progressiota ja korottaa korkeimpia maksuja työn kannustimien parantamiseksi.
Kotihoidon tuen ja lasten hoitovapaa tulisi selvityshenkilöiden mielestä alentaa kahteen vuoteen tavoitteena varhaiskasvatukseen ja työhön osallistumisen kannustaminen. Nykyisin nämä päättyvät nuorimman lapsen täyttäessä kolme. Kotihoidon tuen käyttö on erityisen suosittua ryhmissä, joissa lapset hyötyisivät aikaisemmasta varhaiskasvatukseen osallistumisesta, selvityshenkilöt arvioivat.
Kotihoidon tuen lyhentämisen seurauksena 5500 lasta siirtyisi varhaiskasvatuksen piiriin, yli 4000 äitiä lisää osallistuisi työelämään, vero- ja maksukertymä nousisi sekä tukeen käytettävät menot vähenisivät noin 130 miljoonalla eurolla.
Pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostettaisiin lisäämällä työelämän joustoja lapsiperhevaiheessa sekä toimeentulotukea ja asumistukea uudistamalla.
Selvityshenkilöt esittävät myös maksuttoman esiopetuksen ulottamista 5-vuotiaisiin. Nykyään esiopetus on maksutonta 20 tuntia viikossa ja se on vuodesta 2015 alkaen ollut velvoittavaa kuusivuotiaille lapsille. Esiopetuksen ensimmäinen vuosi voisi olla vapaehtoinen ja toinen vuosi ennen oppivelvollisuusiän alkua velvoittava.
Opettajien yliopistokoulutusta lisättävä
Varhaiskasvatuksessa tarvitaan moninaista osaamista, joka on korkean laadun takeena. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista ja koulutusta kehitetään henkilöstön koulutusta ja kelpoisuusvaatimuksia uudistamalla.
Selvityshenkilöt esittävät, että jokaisessa lapsiryhmässä pitäisi jatkossa olla yliopistollisen kasvatustieteen opinnot suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi ryhmissä olisi varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk-tutkinto) sekä lastenhoitajia (2. asteen tutkinto). Varhaiskasvatuksen erityisopettajat toimisivat joko konsultaatio- tai ryhmän ohjaustehtävissä asiantuntijoina lapsen tuen tarpeissa. Päiväkodin johtajat vastaavat kasvatusyhteisön toiminnasta.
Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä yliopistoissa tulee kasvattaa asteittain, selvityshenkilöt esittävät. Pitkän aikavälin suosituksena esitetään varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuksien nostamista maisteritasolle sekä pysyvän täydennyskoulutusjärjestelmän kehittämistä varhaiskasvatukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo aiemmin neuvotellut yliopistojen kanssa kolmasosan lisäyksen lastentarhanopettajien koulutusmääriin. Tämän lisäksi hallitus varasi huhtikuun 2017 kehysriihessä yhteensä 28 miljoonan euron rahoituksen nelivuotiskaudeksi varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen.
Lisätietoja (selvityshenkilöt):
- Satu Järvenkallas, puh. 050 566 4391
- Kirsti Karila, puh 050 396 9675
- Tuomas Kosonen, puh 040 940 2336
Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30