Vertaisopetusta, tiiimiopettajuutta ja yhdessä tekemistä: Uudenlainen oppimisympäristö tekee opiskelijoista valmiimpia työelämään
Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian media-alan opettajat lähtivät pari vuotta sitten ideoimaan uudenlaista työelämälähtöistä oppimisympäristöä. Uusi tapa opiskella on vaatinut sekä opettajilta että opiskelijoilta uudenlaista otetta, mutta samalla se on myös antanut paljon: opiskelijoiden itsetuntemus on vahvistanut, porukka on hitsautunut yhteen ja tehnyt opiskelijoista entistä valmiimpia työelämään.
Lohjalla sijaitsevan Luksian mediapuolelle sisään astuessa silmiin osuu iso kasa kenkiä. Kengätön koulu on yksi monista kokeiluista, joihin täällä on lähdetty mukaan. Iso määrä oppilaita on kerääntynyt luokkaan. Tiistai-aamut aloitetaan yhteisellä palaverilla, jossa käydään läpi meneillään olevien projektien tilanne. Hyvä yhteishenki välittyy ulkopuolisellekin.
Palaverin jälkeen kääritään hihat, pystytetään studiot, avataan tietokoneet ja jatketaan keskeneräisiä töitä. Kaksi vuotta sitten Luksian mediapuolen opettajat Mikko Kuri, Mia Marjomäki ja Kanerva Kilpelä sekä erikoisammattimies Otso Tummavuori päättivät tehdä hypyn tuntemattomaan ja lähteä kokeilemaan täysin uudenlaista oppimisympäristöä. Idea tällaiseen oli jo vuonna 2011, eli ajatusta hauduteltiin ja kehiteltiin monta vuotta.
Tänä päivänä Luksian mediapuolella pyritään jäljittelemään yrityselämän toimintatapoja. Kaikki oppiminen on projektipohjaista ja ongelmanratkaisukeskeistä. Ilmiöoppimisestakin voidaan puhua. Oppimisympäristöstä on tehty mahdollisimman samankaltainen kuin oikea työelämä.
- Kun tavoitteena on työllistää ihmisiä, tarvitsevat nuoret sellaisia taitoja, joilla pärjäävät työelämässä. Töitä tehdään oikeiden asiakkaiden kanssa, projekteilla on deadlinet ja opiskelijoilla on vastuuta asiakaskontakteista. Ammattiopinnoissa perinteinen luokkaopetus painottuu ensimmäiselle vuodelle ja sitä on aika vähän, Kuri summaa.
Vastuun määrä voi tulla yllätyksenä
Kaikki, mitä Luksian media-alan opinnoissa tehdään, on työelämälähtöistä. Jokainen näyttöon työelämänäyttö – asiakas on aina mukana. Opiskelijat ovatkin todella valmiita lähtiessään opiskelemaan työelämään. Toisaalta uuteen ympäristöön totuttelu vie aikansa.
- Sekä täällä jo ennen uudistusta opiskelleille että niille, jotka tulevat peruskoulusta, on tällainen oppimisympäristö alkuun iso sokki. Vastuun kasvu on niin valtava verrattuna peruskouluun. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että pääosin se koetaan hyvänä asiana, sanoo aihetta opinnäytetyössään tutkinut Kuri.
Tällainen oppimisympäristö mahdollistaa sen, että jokaiselle opiskelijalle voidaan tehdä oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma sen mukaan, mikä on juuri hänen polkunsa. Kuri kertoo, että he pystyvät toteuttamaan kaksi kolmasosaa kaikista tutkinnon osista, joita media-alan opinnoissa tarjotaan. - Normaalisti voidaan tarjota kuusi tai seitsemän tutkinnonosaa, me pystymme tarjoamaan yli 20.
Vertaisopetusta ja yhdessä oppimista
Opettajien mielestä vaikein tilanne olisi se, jos kukaan työryhmän jäsenistä ei olisi paikalla. Opetuksen organisointi on hyvin paljon työryhmän pään sisällä, ja esimerkiksi uusi opettaja tarvitsisikin tavallista enemmän sopeutumisaikaa. Osaavat opiskelijat auttavat kuitenkin tarpeen tullen.
- Tilanteet, joissa joku opettajista ei ole paikalla, ratkeavat usein sillä, että meillä on kolme luokallista osaajia. Aina on joku, jolla on jo tieto ja taito. Niissä tilanteissa nappaamme vertaisen viereen opettamaan, Marjomäki kertoo.
- Tämä ala on siinä mielessä kiitollinen, että voimme käyttää vertaisopetusta. Sellaisella alalla, jolla on oikeasti vaarallisia tilanteita, se ei onnistu samalla tavalla. Käytämme hyväksi opiskelijan osaamista ja annamme heille luottamusta, joka vahvistaa oikeanlaista itsetuntemusta ja itsetuntoa. Opiskelija huomaa, että osaa ja toisaalta joissakin tilanteissa, että ei osaa, Kuri komppaa. - Myös opettaja saa näissä tilanteissa palauttaa muistiin asioita, joita ei niin paljon tule tehtyä.
Oma viikoittainen juhla – torstai-kiva
Tämän vuoden uutuutena koulussa on lanseerattu torstai-iltapäiväinen torstai-kiva. Torstai-kivassa lauletaan, tanssitaan tai tehdään mitä tahansa muuta kivaa. Tähän idea lähti siitä, että ammatillisella puolella ei ole kivoja juhlia, kuten lukiossa. Ei ole vanhojen tansseja eikä penkkareita. Niinpä päätettiin pitää kivaa joka torstai.
- Opiskelijat ovat tästä innoissaan ja haluavat myös osallistua itse suunnitteluun. Se on liimannut porukkaa hyvin yhteen. Olemme täällä niin läheisiä, että kaikki uskaltavat heittäytyä mukaan, Marjomäki ja Kuri kertovat.
Opettajalta vaaditaan paljon
Tämän tyyppinen toteutus vaatii opettajilta yhteistä suunnittelutyötä 2-3 tuntia viikossa. Marjomäki ja Kuri painottavat, että tällainen opetustapa on paljon raskaampaa ja kuormittavampaa kuin se, että menisi valmiin materiaalin kanssa pitämään luentoja.
- Jos opettaja haluaa päästä helpolla työstään, tätä ei voi suositella kenellekään. Joka maanantai käymme opettajien kesken jokaisen opiskelijan yksitellen läpi. Mietimme, mikä on hänen sen viikon tehtävänsä, jotta meillä on käsitys siitä, mikä on meidän roolimme sillä viikolla. Tänä vuonna meillä on 130 projektia oikeille asiakkaille. Aikaisemmin hoidimme vain opiskelijat, nyt vielä asiakkaat päälle.
Jokaiselle oma tapa opettaa
Marjomäki ja Kuri suosittelevat, että jokainen etsisi oman tapansa opettaa. Jokainen opettaja, oppilaitos ja ala on erilainen, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei ole.
- Yhdenmukaistaminen ei toimi – se tie on nähty. Jokaisen pitäisi pyrkiä omaan tapaansa. Opintoalat ja ammattialat ovat erilaisia. Ei pitäisi yhtenäistää, ehkä hakea inspiraatiota muista jutuista, mutta idean kopioinnista ei ole mitään hyötyä. Riippuu kaupungista, maakunnasta, resursseista ja tyypeistä millainen sopii kenellekin ja mihinkin kouluun. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Katso video Luksian media-alan oppimisympäristöstä
Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian opettajatiimi palkittiin tammikuussa ennakkoluulottoman uudistamisensa ansiosta #Uusiamis-palkinnolla.